Tämän unohtumattoman näyttelijäsuorituksen teki Sointu Angervo. Elokuva tosin ei ollut Kaasua, komisario Palmu vaan Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.elonet.fi
Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja valikoimissamme on myös somalin kielistä kirjallisuutta. Somalin kielistä kirjallisuutta, löytyy Helsingissä Pasilan pääkirjastosta, mutta myös muista kirjastoista kuten Vuosaaresta ja Itäkeskuksesta. Myös Espoossa ja Vantaalla on kirjoja somalin kielellä. Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit pyytä kotikuntasi kirjastoa kaukolainaamaan kirjoja sinulle.
Somalinkielinen aineisto löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisluettelosta Helmetistä http://www.helmet.fi kun valitset palvelun etusivulta sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon kaksi tähteä eli **. Sen jälkeen valitset Kieli-alasvetovalikosta kieleksi somali. Voit rajata hakuasi vielä Aineisto-...
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
äänikirjat löytyvät seuraavasti:
Aineistotietokannan osoite on:
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1158387352
kirjoittamalla kohtaan
Asiasana: äänikirja
ja valitsemalla alasvetovalikosta
Aineistolaji: CD-äänilevy
Kuva liitteessä.
Äänikirjoja cd-levyinä löytyi 195 kpl(16.9.2006).
Äänikirjojen saatavuus näkyy, kun painaa linkkiä sarakkeessa "Saatavuus". Myös hankinnassa olevia teoksia voi varata netin kautta.
Lisätietoja ohjeesta
http://213.143.184.82/kirjasto/ohjeet/hakuohje1.htm#Varauksen teko
Tulevien kirjojen lukumäärästä ei liene tietoa.
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa on nyt ilmestynyt 20 kpl.
Numero 20 "Heikomman puolella" on vasta tilattu Kajaanin kaupunginkirjastoon, joten sitä ei ihan vielä voi lainata.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Animorphs -sarjan kirjoittaja on Katherine Applegate. Animorphs-sarjaa on Kajaanin kirjastossa 21. Sarjalla on omat kotisivut osoitteessa:
http://www.scholastic.com/animorphs/books/animorphography/index.htm
siellä esitellään nyt kirjaa numero 54!
Myös aiempia aiheisiin liittyviä vastauksia löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Helsingin kirjastoihin on eilen (14.9.06) tilattu kolme lisäkappaletta kyseistä kirjaa. Niiden saaminen lainauskuntoon vie kuitenkin jonkin aikaa. Neljä kappalettakin on tietysti melko vähän. On mahdollista, että kirjaa hankitaan vielä lisää, esim. Espoon ja Vantaan kirjastot saattavat hankkia teoksen kokoelmiinsa.
Voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp Kirjaa on saatavana Akateemisesta kirjakaupassa, joten sitä on todennäköisesti tulossa kirjastoihin lähiaikoina.
On vaikeaa antaa rahalle arvoa ilman nimenomaista asiantuntemusta ja näkemättä rahaa. Rahan arvoon vaikuttavat monet eri tekijät: kuntoluokka, lyöntimäärät, käytetty metalliseos ym.
Vuonna 1894 25 pennisiä lyötiin 817,215 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot ovat seuraavanlaiset:
25 Penniä 1865-1917
Paino: 1,275 g
Läpimitta: 16,0 mm
Syrjä: hammastettu
Metalli: hopea (75% hopeaa, 25% kuparia).
Lisätietoja voi käydä katsomassa esim.
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
Kannattaa kysyä rahasta numismaattiselta yhdistykseltä tai muulta asiaan erityisesti perehtyneeltä taholta.
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Eeva riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Vilma on Vilhelmiinan lyhennys. Vilhelmiina puolestaan on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Ainakin Keravan ammattiopistossa voi opiskella kirjastoalaa oppisopimuksella. Lisätietoja saat täältä:
http://www.keuda.fi/portal/
Työministeriö on koonnut paketin kirjastoalan koulutusmahdollisuuksista. Sieltä löytyy tietoa myös oppisopimuskoulutuksesta. Sen löydät täältä:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_tyovoimapalvelut/06_koulutus_ja_a…
Tervetuloa kirjastoalalle!
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Eräät kirjastot ovat itse tehneet tällaisia asiakaskyselyjä. Tässä esimerkiksi Hollolan, Lahden ja Tampereen kirjastoissa tehdyt tutkimukset. http://www.hollola.fi/sivistys/kirjasto/asiakaskysely.htm
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kirjastokysely2002.htm
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00834.pdf#search=%22asiakaskysely%20k…
Myös pääkaupunkiseudun kirjastot ovat hiljattain tehneet asiakaskyselyn. Sen tuloksia en kuitenkaan löytänyt internetistä.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Tyko Brahen kirjoituksia on säilynyt, latinan kielellä. Käännöksiä Brahen kirjoituksista on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yksi ruotsiksi,
Brahe, Tycho, Ur Tycho Brahes brevväxling / från latinet av Wilhelm Norlind. Lund , 1926 . Lisäksi teoksessa
Cardozo, Benjamin Nathan, Selected writings of Benjamin Nathan Cardozo : The choice of Tycho Brahe / edited by Margaret E. Hall. New York (N.Y.) : Fallon , 1947 lienee Brahen tekstiä. Nämä teokset löytyvät siis Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Sinun kannattaa käydä siellä ja kysyä myös apua neuvonnasta. Jos Brahen teoksia mahdollisesti olisi suomennettuna esim. valikoimateoksissa, joiden sisältöä ei vielä olisi erikseen ole luetteloituna, tai Tycho Brahea käsittelevissä...
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Voit etsiä historia-aiheisia DVD- tai CD-rom-levyjä HelMet-aineistoluettelosta www.helmet.fi kirjoittamalla aihehakuun historia ja rajaamalla aineistotyypin dvd- tai cd-rom-levyihin. Ohje haun rajaamiseen löytyy HelMetin linkistä Ohjeita.
Mainitsemasi teos on kenties ollut Helsinki Median julkaisema Historia cd-rom, suomenkielinen multimediamatka historian kiehtovaan maailmaan vuodelta 1999.
Onerva on suomalaisia uusnimiä 1800-luvun loppupuolelta. Nimen merkitys on ’odelma, aaluva’, mikä tarkoittaa pääsadon jälkeen kasvanutta heinää tai apilaa. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Tampereen kirkoista Tampereen kaupunginkirjastolta löytyy mm. seuraavat teokset:
Javanainen, Messukylän keskiaikainen kivikirkko 2005 (luokka 72.24)
Martikainen, Temppelin vuosisata : Tampereen ortodoksinen kirkko 100 vuotta 1999 (28.209)
Helin, Tampereen kirkot ja hautausmaat 1992 (72.24)
Kivinen, Tampereen tuomiokirkko 1986 (72.24)
Riekkola, Messukylän kirkot 1985 (72.24)
Riekkola, Tampereen tuomiokirkko 1984 (72.24)
Riekkola, Kalevan kirkko 1985 (72.24)
