HelMet-kirjastossa on tällä hetkellä kyseistä kirjaa hyllyssä 5 kappaletta, joista yksi Sellon kirjastossa. Jotta voit tehdä netin kautta varauksen, tarvitset HelMet-kirjastojen kirjastokortin ja siihen kytketyn nelinumeroisen PIN-koodin. Jos sinulla on kortti, mutta ei PIN-koodia, joudut menemään johonkin HelMet-kirjastoon henkilöllisyystodistuksen kanssa, niin sellainen tehdään. PIN-koodia ei voi lisätä verkon kautta. Jos sinulla on molemmat, voit tehdä varauksen haluamaasi noutokirjastoon osoitteessa luettelo.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sanat "juha kylmä jousimetsästys".
Jos sinulla on jo HelMet-kortti, voit myös mennä Sellon kirjastoon ja lainata kirjan saman tien. Jos haluat varmistaa, ettei kirja lähde lainaan ennen kuin...
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta...
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Runo on Lauri Pohjanpään "Muurahaisen neuvo". Se alkaa: "Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä." Se runon pari, joka vetää rakennushommissa eri suuntiin, on sirkkapariskunta. Runon puolivälissä isäsirkka sanoo touhua ihmettelevälle muurahaiselle: "tässä vähän ollaan pykäämässä". Muurahainen kertoo sirkoille, että heillä muurahaisilla on tapana vetää samaan suuntaan, mutta eivät ne sirkat opiksi ota.
Tämä runo sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989, s. 51-52)
Eläinrunojen kirja / toimittanut Satu Koskimies (Kirjayhtymä, 1997, s. 202)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://finna.fi. Yliopiston kirjasto...
Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen (sisältäen mm. kirjojen käsittelyn) kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen löytyy osoitteesta:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Do…
Turun kaupungin ympäristötoimialan ympäristöterveydenhuolto on myös julkaissut internetissä ohjeen irtaimiston käsittelystä homevaurioiden korjauksen yhteydessä. Ohjeesta löytyy neuvoja myös kirjojen käsittelyyn.
Irtaimiston käsittely homevaurioiden korjauksen yhteydessä:
http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//irtaimiston_kasitt…
Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä vielä johonkin asiantuntijatahoon ja tiedustella tarkemmin irtaimiston tutkimisesta.
Helsingin kaupungin asumisterveysneuvonta...
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yksittäistä suomenkielistä kirjaa, mutta Maailman nähtävyydet -sarjan ensimmäisessä osassa (WSOY 1979) on suomenkielinen artikkeli Towerista ja sen historiasta. Lisäksi apuun tulevat Englannin matkaoppaat, joista löytyy myös nähtävyyksiin liittyvää historiaa.
Selailin hiukan peliaiheisia kirjoja ja voisin suositella teosta ”Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta : pelisäännöt, valmistusohjeita, syntytarinoita” (Kustannus-Mäkelä, 1990), sillä siinä on aukeaman verran tietoa marmorikuulista, hiukan niiden historiastakin ja useita peliversioita.
”Kodin suuri pelikirja” (Gummerus, 2002) sisältää marmorikuulapelin tiiviit säännöt.
Jos englanti sujuu, niin englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Marble_(toy) on pitkä artikkeli marmorikuulista.
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Thaimaasta on suomeksi varmaan eniten juuri matkaoppaita, mutta jonkin verran löytyy myös muuta kirjallisuutta. Selailun perusteella ei näytä oikein olevan thaimaalaisten tai thaimaalaisesta näkökulmasta kirjoitettuja teoksia, enemmänkin suomalaisten Thaimaasta kirjoittamia. Tällaisia tapoja, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä teoksia olisi ainakin olemassa:
Hymyillään kun tavataan : faktaa ja fiktiota Thaimaahan tuleville suomalaisille / Kaisa Pudas
Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit / Marja-Leena Heikkilä-Horn, Jukka O. Miettinen
Kohtalon lait eivät katoa : elämää Pohjois-Thaimaan kylissä / Matti Sarmela
Kulttuuriälykäs bisnesviestijä Aasiassa ja Amerikassa / Unna Lehtipuu
Matkaopas historiaan : Kaakkois-Aasia / J. M. Barwise...
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Kiinalaisen Bei Daon runo Pyrstötähti löytyy Pertti Seppälän toimittamasta kirjasta Itämaisen elämänviisauden kirja (WSOY, 1994).
Pyrstötähti sisältyy myös Seppälän suomentamaan Bei Daon valittujen runojen kokoelmaan Puhun peilille kiinaa (Basam Books, 2013).
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this...
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät...
Kirjaa on tilattu kolmeen Keski-kirjastoon. Kirjat saapuvat kirjastoihin kirjavälittäjien toimitusaikataulujen mukaan. Jyväskylä sai kirjan välittäjän kautta kirjastoon muutama päivä sitten ja kirja on nyt luetteloitu, tarroitettu ja menossa muovituksen kautta lainattavaksi. Kirja on saapunut myös Äänekosken kirjastoon.
