Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja...
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
Valitettavasti elokuvaa ei enää löydy kirjastojen valikoimista.
Pikaisella haulla löysin otteita elokuvasta Youtubesta.
Elokuva on myynnissä DVD:nä Amazon.com verkkokaupasta.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta...
Kysymyksestäsi ei selvinnyt oletko kiinnostunut vanhoista karttapostikorteista vai uudemmista. Yritin löytää etsimääsi kirjaa Amazon.com verkkokaupasta. Löysin englanninkielisen kirjan nimeltä Antique Maps: Postcard Book. Yksinkertaisella haulla (map postcard) sai vastaukseksi myös mm. tämän peltipurkin, jossa karttapostikortteja (Cavallini Vintage World Map Carte Postale, 18 Postcards per Tin).
Kirjaston tietokannasta löysin Apollo-postikorttilehden, joka on Suomen postikorttiyhdistyksen jäsenlehti. Lehteä pääsee lukemaan Pasilan kirjaston lehtialueella. Valitettavasti lehteä ei voi lainata kotiin. Oletan, että tuollaisessa harrastelijoiden lehdessä olisi postikorttikauppojen ja muiden sellaisten tahojen yhteystietoja, jotka voisivat...
Lahdesta ja Päijät-Hämeen seudun kirjastoista löytyy Vesijärven ja Päijänteen sisävesikarttoja. Esimerkiksi Merikarttasarja, J -osa (2004 ja 2014) sisältää Vesijärven ja Päijänteen kartat. Vuoden 2004 kartasta on lainattavana myös CD-ROM -versio.
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
Kirja ei kuulu Martinlaakson kokoelmiin, mutta löytyy hyllystä kolmessa muussa Helmet-kirjastossa.
Voit varata kirjan ilmaiseksi haluamaasi kirjastoon.
Varauksen voit tehdä itse netissä www.helmet.fi
tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Tontto-sanan selkeää selitystä emme ole onnistuneet löytämään. Kysymyksenne viitannee Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan uuteen Tontonmäen asuntoalueeseen? Leena Räisäsen v. 1971 tekemässä folkloristis-uskontotieteellisessa tutkimuksessa "Pyhämaan Kettelin perinteestä" on s. 16 kartta, jossa ko. alue on nimetty Tontunmäeksi ja myös mm. seuraavalla sivulla käsitellään Tontunmäkeen paikannettua perinnettä. (Ko. julkaisu on luettavissa mm. Uudenkaupungin kirjastossa).
Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä 3 tontto-sanaa ei mainita. "Tontti, tonttu, tontta" selitetään sanoilla maapalsta, kiinteistö, rakennuksen perustus, tonttimaa, talonpaikka. "Tonttu, tontta, tontti" selitetään myös sanoilla haltija,tomppeli, tyhmä ihminen...
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://...
