Tarkoitat varmaankin Leif G. W. Perssonin kirjaa Bombmakaren och hans kvinna.
Teoksesta näyttää olevan Helmet-kirjastoissa kahta normaalitekstistä painosta, kahteen osaan jakautuva isotekstinen laitos ja äänikirja. Näiden kaikkien ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbombmakaren%20och%20hans%20…
Esimerkiksi listassa ensimmäisenä olevaa vuoden 2015 painosta näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Puistolan kirjastossa ja Espoon puolella Entressessä.
Voit myös varata teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon helmet.fi-sivuston kautta.
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Tässä kirjoja, joissa on tietoa mainitsemistasi osavaltioista.
Lonely Planet USA, 2016
Culture Wise America : the essential guide to culture, customs... 2009
Schultz, Patricia: 1000 places to see in the USA and Canada, 2007
The most scenic drives in America, 2005
Guide to the national parks of the United States, 2006
Bockenhauer, Mark: Our fifty states, 2004
The Road atlas & travel guide (USA, Canada, Mexico), 2009
Eyewithness travel guide Chicago, 2015
Noreila, Laura: Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, 2015
Chicago : smart guide, 2009
United States on the road, 2004
Autoilusta Amerikassa
http://www.mondo.fi/yhdysvallat/autolla-amerikassa
http://www.suuntanamaailma.com/amerikan-road-trip-selviytymisopas/
http://...
Lasten kuvakirjoista löytyy Judy Hindleyn Allu Alligaattori -sarja, mutta sitä on julkaistu vasta 1980-luvulla. Esim. sarjan teoksesta Pal-jon-ko kel-lo? löytyi kansikuva tänään täältä: http://www.tori.fi/paijat-hame/Allu_Alligaattori_Pal_jon_ko_kel_lo__214…. Tämä teos on vielä Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Nimekkeen "*tytöt" perusteella 1970-luvulta löytyy Jean Websterin nuorten kirja "St. Ursula-koulun tytöt", joka kertoo vuosisadanvaihteen sisäoppilaitoksesta. Tytöt eivät ole kuitenkaan mitään pikkutyttöjä. Toinen *tytöt -haulla 1970-luvulta löytynyt on Carolyn Keenen Dana-tytöt sarja, jossa seikkailevat Louise ja Jean Dana. Tytöt ovat kirjassa teini-ikäisiä. "*tytöt" -haulla löytyy paljon erilaisia kirjoja eri...
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
Parnasso on lainakappaleena Rikhardinkadun kirjastossa (säilytetään 7 vuotta). Nro 3/2012 on siellä nyt hyllyssä. Voit tehdä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi) tai soittaa Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 31085908) ja siellä tehdään varaus. Voit noutaa lehden sitten haluamastasi helmet-kirjastosta. Pysyvästi Parnassoa säilytetään Pasilan kirjastossa, jossa se on luettavissa (ei kotilainaan)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija...
Oman kokemukseni mukaan päiväopinnot eivät ole pakolliset. Kirjastonhoitajana työskentelevillä henkilöillä on usein hyvin erilaiset koulutuspolut takanaan. Tärkeintä on tosiaan, että vaadittu 60 opintopistettä informaatiotutkimusta on suoritettuna korkeakoulututkinnon ohella.
Esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 opintopistettä suoritin Tampereen avoimessa yliopistossa ja informaatiotutkimuksen aineopinnot 35 opintopistettä Oulun avoimessa yliopistossa. Molemmat opintokokonaisuudet järjestettiin verkkokursseina, joista jälkimmäiseen tosin kuului muutama lähiopetuspäivä Helsingissä.
Helsingin yliopisto suostui hyväksilukemaan...
Sopivia hakusanoja ovat ainakin yhdessä käytettynä sanat lähihoitajat lapset tai varhaiskasvatus lapset. Oppikirjat-sanaa ei välttämättä kirjan asiasanojen joukossa ole, vaikka kirjaa oppikirjana käytettäisiinkin. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Kasvun ja hoidon osaaja / Niina Kivelä, Tiina Liukkonen, Anneli Niemi
- Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi Ivanoff ... [ja muita]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
- Varhaiskasvatusta ammattitaidolla / Mervi Järvinen, Anne Laine, Kirsi Hellman-Suominen
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan (http://finna.fi kautta löytyy muitakin teoksia, mm. opinnäytetöitä. Alla tulos...
Täsmälleen tuolla tavoin alkavaa runoa ei löytynyt, mutta voisiko tama Nazim Hikmetin runo olla etsimäsi?:
Jonakin päivänä sanoo äitimme luonto:
”Sait itkeä, sait nauraa,
nyt se loppuu, lapseni.”
Alkaa taas loputon elämä
joka ei näe, ei puhu, ei ajattele.
Suomennos on Brita Polttilan, ja runo löytyy ainakin näistä kirjoista:
Maailman runosydän (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio), Päivänlasku (toimittanut) Hannu-Pekka Lappalainen, Elämää vuoden kaikki päivät (toimittanut Sievers).
En tiedä tarkoititko tässä nyt romaaneja pelkästään vai myös tietokirjoja tai luetko kirjasarjaksi sellaiset kirjat joissa on samat henkilöt vai pitääkö saman tarinan jatkua kirjasta toiseen, mutta tässä alla on vähän ehdotuksia.
Jos tietokirjatkin otetaan niin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan japanissa ilmestyvässä matkaopaskirjasarja Rurubussa oli jo vuonna 2010 lähes 3800 osaa. http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-book-series-t…
Jos lasten ja nuorten kirjasarjoja ajatellaan niin pisimpiä ovat varmaankin Aku Ankan taskukirja -sarja ja Neiti Etsivä -kirjat. Molemmissa on osia yli 400.
Saksalaista Perry Rhodan -sarjaa on julkaistu vihkosina yli 2800 ja kovakantisinakin 131 kappaletta. http://www.perry-rhodan.net/...
Jos olette molemmat yli 15-vuotiaita, niin samassa osoitteessa asuminen ei ole esteenä, vaikka toisen henkilön lainausoikeudet olisi evätty. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja voit hankkia itsellesi oman kortin, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen ja sinulla on voimassaoleva osoite Suomessa.
Jos olet alle 15-vuotias, niin tarvitset täysi-ikäisen vastuuhenkilön, että voit hankkia kirjastokortin. Vastuuhenkilöllä on oltava lainausoikeus voimassa, että voisit saada kirjastokortin. Siinä tapauksessa samassa osoitteessa asuvan vastuuhenkilön lainauskielto estää sinua saamasta omaa kirjastokorttia.
Heinolan kirjastossa ei ole Heikki Asunnan runoja, mutta Lahden pääkirjastossa on alla luetellut kokoelmat:
- Valikoima runoja
- Valitut runot
- Ruuhenveistäjä
- Syysmaanantai
- Vedenjakajalla
- Mastolyhty
- Metalliseppele
- Mustaa ja kultaa
- Kolmen teinin lauluja
Voit saada kirjat Lahdesta Heinolan kirjastoon tekemällä varaukset Lastu-verkkokirjaston kautta tai pyytämällä henkilökuntaa kirjastossa tekemään varaukset. Alla linkki varausohjeeseen:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Suomen museoliitto suosittelee kirjaa Rohmut ja riesat toimittanut Outi Nummi. Se on kuulemma ensimmäinen suomenkielinen tunnistusopas.
HelMetistä löysin hakusanalla tuhohyönteiset myös pari muuta ehdokasta.
Lasse Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet, 2012 ja niiden torjunta sekä
Tuula Putus: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta, 2013.
Netin tiedot ovat tosiaan moninaiset ja usein ainakin kuvien kohdalla aika puutteelliset.
Löysin kuisten yhden sivusto, jota uskallan suositella, vaikka se on kaupallisen toimijan sivusto. Sivulla on kuitenkin hyvät tunnistuskuvat ja joopa lähdeviitteet mainittu.
http://www.hyonteismaailma.fi/
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot.
”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu...
Kehitysvamma-alan verkkopalvelu verneri.net-sivuston mukaan INCL-lasten elinikä on tavallisimmin 5-10 vuotta, ja harva elää yli 12-vuotiaaksi. Muuta tietoa eliniästä ei löytynyt.
http://verneri.net/yleis/incl-ja-ncl-taudit
*
Valtaosa Lilja-sukunimistä on otettu käyttöön 1900-luvun alun nimenmuutoissa. Nimeen on todennäköisesti saatu vaikutteita ruotsalaisista porvarisnimistä, joiden alussa "Lilje" on hyvin tavallinen (mm. Liljeroos, Liljeberg). Sotilasnimet ovat myös voineet toimia esikuvana sukunimelle, sillä Lilja-lisänimi oli tavallinen ruotusotamiehillä Suomen rykmenteissä 1700- ja 1800-luvuilla. Vaihtoehtoisesti sotilasnimi on voinut jäädä käyttöön periytyväksi sukunimeksi.
Etunimi Liljan alkuperä on puolestaan englanninkielisen Elisabeth-nimen hellittelymuodoissa Lilian ja Lily. Toisaalta Liljaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä englannin Lilyn lailla.
Lilja-etunimeä on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929....
