Perukirjan ja perunkirjoituksen "peru" tarkoittaa perintöä, jäämistöä. Peru pohjautuu perä-sanaan, mikä tulee hyvin esille sanonnassa "olla jotakin perua", olla jotakin alkuperää. Peru on siis jotakin, joka on "peräisin" - perukirjan ja perunkirjoituksen tapauksessa vainajalta.
Perunkirjoituksella tarkoitetaan perukirjan laatimista. Perukirja on kuolleen henkilön jäämistöstä laadittu luettelo. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä antaa kuva pesän varoista ja veloista vainajan kuolinhetkellä.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain ensimmäisen suomennoksen (1759) perintökaari ei vielä tunne sanaa "perunkirjoitus". Sen sijaan käännöksestä vastannut Eerik Johan Paleen puhuu "omaisuuden ylöskirjoituksesta"....
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen...
Uusi kirjastokortti maksaa 4 euroa.
Kuvaton kelakortti ei riitä henkilöllisyyden todistamiseksi. Kuvattoman kelakortin lisäksi sinun täytyy esittää jokin toinen kortti, jossa on kuvasi ja henkilötietosi. Tämän kortin ei tarvitse olla virallinen henkilökortti. Esimerkiksi opiskelijakortti käy.
Vaihtoehtoisesti huoltajasi voi todistaa henkilöllisyytesi uuden kirjastokortin hankinnan yhteydessä.
Aivan kuvausta vastaavaa sivustoa en valitettavasti löytänyt, mutta jokin näistä saattaisi auttaa lorupussin tekemisessä
- Kirkkonummen kirjastolla on lorusivut, joilta voi tulostaa valikoiman lastenrunoja kuvalla. http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm Loruihin on liitetty myös leikkiohjeet ja äänitys.
- Hieman samantyyppinen on yksityisen ihmisen ylläpitämä Värssyjä-sivusto, jolle on koottu loruja ja muita runoja aihealueen mukaan. Jokaiseen runoon liittyy yksittäinen kuva. https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/
- Lorupussiin sopivia runoja löytyy internetistä paljon, esimerkiksi hakusanoilla "loruja lapsille". Runoihin sopivia selkeitä kuvia, joita saa vapaasti käyttää, löytyy vaikkapa Papunetin kuvapankista:...
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Keravan kirjastosta kerrottiin, että kirjastokortiton voi saada väliaikaiset tunnukset tietokoneen käyttöön ja tulostamiseen. Ota mukaan henkilötodistus. Mustavalkotulosteen hinta on 60 senttiä ja värillisen 1,80 euroa kappaleelta. Voit myös ostaa tulostuskortin: 25 sykäyksen kortin hinta on 5 euroa ja 50 sykäyksen 10 euroa. Yksi mustavalkotuloste vie kortilta yhden sykäyksen ja värillinen kolme.
Voit halutessasi myös hankkia kirjastokortin.
Lisää tieoa Keravan kirjastossa tulostamisesta:
http://kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/tietokon…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Kuulostaa verkkoyhteys-ongelmalta.
Jos Windows 10 on offline tilassa, tietokone ei saa yhteyttä verkkoon.
Samoin tulostin saattaa olla ilman verkkoyhteyttä.
Sinuna sulkisin kaikki koneet (Tietokone, Tulostin, Reititin tai mokkula) ja avaisin ne sitten uudelleen.
Kun kaikki ovat päällä ja yhteydessä toisiinsa, niin kaiken pitäisi taas toimia normaalisti.
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Tästä kirjasta ei ole vielä nidetietoja näkyvissä, joten sitä ei ole vielä kirjastoissa. Näkyvissä ovat vain, mihin kirjastoihin ko. kirja on tilattu. Ilmestymisaika on ennakkotiedon mukaan ollut 15.12.2015. Kuitenkaan se ei ole vieläkään ilmestynyt. Lukulampun (https://www.lukulamppu.fi) mukaan uusi ilmestymisaika olisi 31.12.2016. Kustantaja Kauppakamari (http://helsinki.chamber.fi/fi/) ei kuitenkaan ilmoita uutta ilmestymisaikaa.
Varauksia kirjasta on voinut jättää silloin, kun se kustantajan ennakkotiedon mukaisesti on ollut tulossa ja tilattavissa ja kirjan tiedot on julkaistu Helmetissä. Varaukset ovat edelleen varausjärjestyksessä voimassa.
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
Valtion virkamieslaki 750/1994
(kumonnut Valtion virkamieslain 755/1986)
Luku 4, 14 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Virkamieslain 750/1994 taustalla olevassa hallituksen esityksessä HE 291/1993 todetaan säädöksen luvusta 4: ”Luku on pääosin voimassa olevan valtion virkamieslain 4 ja 5 luvun mukainen.” Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei oteta esille 14 §:ää. Voimassa olevalla virkamieslailla tarkoitetaan tässä edellistä Valtion virkamieslakia 755/1986.
HE 291/1993 käsittelytiedot löytyvät tästä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip...
Kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla kollega arveli, että kyseessä voisi olla kirja "Saturetki: 80 eläinsatua" vuodelta 1988. Kirjaan sisältyvät sadut nimeltä Kastehelmi sekä Kaskas Kanadassa. Kirjan sadut on myös aiemmin julkaistu kokoelmassa nimeltä "100 eläinsatua", jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1978.
--
Hei! Pahoittelen vastauksen viipymistä juhannuspyhien johdosta. Valitettavasti täällä Lahden kaupunginkirjastossa emme saaneet vielä selville, mikä satukirja voisi olla kyseessä. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi, mistä kirjasta on kyse.
Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on...
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Kyseessä on varmaan Aura Koiviston teos Irtolaisina Euroopassa, Otava 1986. Siitä löytyi arvostelu ÄOL-n (Äidinkielen opettajien liitto) Virke-jäsenlehdestä 3 vuodelta 1988. Pieni ote arvostelusta: ”Irtolaisina Euroopassa tarkastelee Eurooppaa interrailmatkaajan silmin. Se on yksityiskohtainen matkapäiväkirja kahden "naaraspapan" interrailmatkailusta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tytöt kiertävät maita ristiin rastiin vähän sen mukaan kuin mieleen juolahtaa”
Aura Koiviston kirjaa on yksi kappale pääkirjastossa Pasilassa sijaitsevassa Helmet-kirjavarastossa.
Iso-Britanniassa erillinen rekisteröityminen pitää tehdä, jotta tulee merkityksi vaalirekisteriin (electoral register)
Rekisteröitymislomakkeella kysytään mm. henkilön asuinpaikka, kansallisuus, osoite, syntymäaika, koko nimi ja National Insurance number, aikooko äänestää äänestyspaikalla vai postitse. Rekisteröitymisellä estetään ainakin se, ettei voi äänestää montaa kertaa samoissa vaaleissa ja varmistetaan myös, että ylipäätään on äänioikeutettu ja voi äänestää.
Electoral management design – teoksen mukaan rekisteröitymistä vaaditaan myös mm. Columbiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Alankomaissa.
Iso-Britannian osalta ks.
https://www.gov.uk/browse/citizenship/voting
https://www.gov.uk/elections-in-the-uk
http://www.legislation.gov.uk/en/...
