Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -kirjan mukaan (s. 510) Litmanen on karjalainen sukunimi, josta löytyy mainintoja Parikkalasta, Kesälahdelta ja Lumivaarasta, sekä Savosta Sulkavalta. Litmasia on ollut samoilla seuduilla jo 1600-luvulta alkaen. Pohjanmaalaisia juuria nimelle ei löytynyt, ei myöskään ulkomaisia.
Karjalassa ja Savossa on käytetty nimitystä litma eräästä vesikasvista. Litmasuo tarkoittaa vetistä suota. Litmakka taas merkitsee märkää ja liukasta, ja ihmisestä puhuttaessa sillä tarkoitetaan mielistelevää, viekkaasti kohteliasta. Arvellaan, että näiden sanojen pohjalta on voinut syntyä liikanimi, johon sukunimi Litmanen perustuisi.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Keravan kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusssa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan sinne. Tässä yhteystiedot:
Paasikivenkatu 12
04200 Kerava
kirjasto(at)kerava.fi
Palvelukeskus
040 318 2157
Neuvonta
040 318 2580
Kirjaston salasanan eli tunnusluvun saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Alla tietoa Kyyti-kirjastojen kirjastokortista ja tunnusluvusta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kirjastokortti-ja-tunnusluku
Kaikkia näitä (lehtiä ovat Haava, Systole ja Pinsetti) löytyy Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta (Haarmaninkatu 4). Valitettavasti tämä kirjasto on suljettu heinäkuun ajan.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Myös Herndonin 'Total burn care' olisi siellä.
Kirjan aikaisempaa painosta (2002) on pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin Töölön sairaalan klinikkakirjastoissa.
Haava-lehteä on myös Arcada-ammattikorkeakoulun kirjastossa (https://www.arcada.fi/sv/bibliotek/bibliotek ), Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (http://www.diak.fi/Kirjastopalvelut/Sivut/yhteystiedot.aspx, Helsingin toimipiste suljettu elokuun alkuun), Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (sekin kiinni elokuun puolelle)
Systole-...
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Hyviä ja kiinnostavia amerikkalaisia nykynaisnovellisteja ovat ainakin Annie Proulx, Jhumpa Lahiri ja Joyce Carol Oates. Kaikilta on myös suomennettu novellikokoelmia. Kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjassa Kyyhkysrutto ja muita amerikkalaisia novelleja (suomentanut Anni Sumari, 2009) on eri kirjoittajien novelleja. Osa kirjailijoista on naisia. Granta-antologiasarjassa (ilmestynyt seitsemän osaa) on eri aihealueiden alle koottu eri kirjoittajien novelleja, joiden joukossa on todennäköisesti myös amerikkalaisia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1937189__Skyyhkysrutto__Or…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgranta__Ff%3Afacetlanguages…
Tässä muutamia parisuhteista ja niiden ylläpitämisestä kertovia kirjoja:
Höglund, Sanna: Parisuhdekoulu : avio-onnen käsikirja (2012)
Luukkala, Jouni: Kukoistava parisuhde (2015)
Marshall, Andrew G.: Rakastu kumppaniisi uudelleen : Seitsemän askelta parempaan parisuhteeseen (2008)
Määttä, Kaarina: Rakkaus : tunteita, taitoja, tekoja (2014)
Pietikäinen, Arto: Joustava mieli parisuhteessa (2015)
Vainikainen, Tuula: Rakastan, rikastan : polkuja parempaan parisuhteeseen (2015)
Aiheesta on kirjoitettu paljon eri näkökulmista, joissa suhdetta voidaan käsitellä esimerkiksi konkreettisilla keinoilla ylläpidettävänä projektina tai hiukan abstraktimmalla tasolla. Lisää teoksia löydät verkkokirjastosta hakemalla tarkennetussa haussa hakusanalla...
Kyllä voi.
Tulostaa voi asiakaskoneilla, joita löytyy esimerkiksi Uutistorilta ja tieto-osastolta. Asiakaskoneiden käyttämiseen tarvitaan Vaski-alueen kirjastokortti ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Kyllä on, muttei Lastukirjastojen kokoelmissa.
Kirjan ISBN on 9780061893926 ja se on julkaistu 2009.
Suomennosta ei näytä olevan, mutta englanniksi kirja löytyy esim. Booky.fi tai Adlibris.com.
Kirja on myös Helmet kirjaston kokoelmissa eli kaukolaina on mahdollinen oman kirjaston kautta.
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja...
Netistä löysin seuraavan linkin:
http://www.slideshare.net/mikve/autocad-opas
Helmet löytää oppaat 2006 ja 2010.
2006 opas varmaan sopii myös vuoden 2009 tuotteeseen.
Jalkapallosta ymmärtämättömän piti ihan lukea sääntökirjaa.
Siellä mainitaan: "Rangaistuspotku tuomitaan sitä joukkuetta
vastaan, joka pallon ollessa pelissä
syyllistyy omalla rangaistusalueellaan yhteen
niistä kymmenestä rikkomuksesta,
joista on tuomittava suora vapaapotku."
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Piiri-Pohjois-S…
eli rangaistuspotku on todella rangaistus ja tavallaan vapaapotkun erikoistapaus.
Tasapelissä rankkarit ovat saaneet nimensä varmaankin siitä, että ne lauotaan rangaistuspotkupisteeltä.
Selasin läpi kaikki meillä Helsingin pääkirjastossa paikalla olleet leivontakirjat ja koko joukon nettilinkkejä, mutta niissä kaikissa kerrotaan vain, että Brita-kakku on "perinteikäs", "klassinen", "monien rakastama" jne. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään tietoa kakun alkuperästä tai siitä, mikä siitä tekee niin perinteikkään.
Lähetin kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoväen keskustelupalstalle. Jos sitä kautta jotakin tietoa löytyy, palaan asiaan.
Lisäys: Seuraava tieto löytyi "Hellan ja viinilasin välissä" -nimisestä blogista:
Kysyit Brita nimen alkuperää. Siihen en ihan voi vastata mutta kakku on saanut alkunsa kilpailun kautta (voitti kisan) ja on jo aika "vanha". Ohje oli minulla leikattuna tallessa ja epäilen...
Aivan oikeaan osui uumoilusi. V. A. Koskenniemen Ateenan porvarit, teoksessa Hannu; Nuori Anssi ; Sydän ja kuolema,
joka löytyy Gutenberg projektin linkistä: http://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt
Myös Helmetin sekä muiden kirjastojen kokoelmista löytyy Sydän ja kuolema. ATEENAN PORVARIT.
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä otettu käyttöön vuonna 2015, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole käytettävissä. Helmet.fi-sivustolta löytyy seuraava asiaa koskeva ilmoitus:
"Hyvä asiakkaamme
Kirjastojärjestelmässä ilmenneen vian vuoksi kirjastomaksuja ei voi maksaa verkkomaksupalvelussa toistaiseksi.
Helmet-kirjastoissa maksuja sen sijaan vastaanotetaan jälleen normaalisti.
Verkkomaksupalvelu otetaan käyttöön, kun kirjastojärjestelmä toimii ongelmitta. Asiasta tiedotetaan Helmet.fi-sivulla.
Kirjastojärjestelmän vikaa selvitetään yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.
Ystävällisin terveisin Helmet-kirjastot"
Sinun kannattaa siis seurata tilannetta helmet.fi-sivuston kautta. Toisaalta...
Helmetissä ei valitettavasti ole sitä mahdollisuutta, että sieltä pystyisi etsimään kaiken tietystä kielestä toiseen käännetyn tietyntyyppisen kirjallisuuden.
Sen sijaan voit käyttää apuna joko SKS:n käännöstietokantaa ( http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN ) tai Suomen kansallisbibliografiaa Fennicaa ( https://finna.fi ). Tosin näissäkin aineiston rajaaminen pelkkään kaunokirjallisuuteen on hankalaa.
Tässä parin haun tulokset:
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Voit itse kokeilla lisää erilaisia hakutapoja molemmissa tietokannoissa.
