Dvd-elokuvista saa luettelon kirjaston kokoelmasta käyttämällä tarkennettua eli tarkkaa hakua, johon pääsee Vaara-kirjastojen nettikirjastosta http://vaarakirjastot.fi/ oikeasta yläkulmasta. Hakusanaksi kirjoitetaan elokuvat ja alempana olevista rajauksista ruksataan dvd-video ja näpäytetään Hae -painiketta. Sain tällaisella haulla useita sivuja käsittävän luettelon, jossa on 8463 osumaa.
Luettelon yläpuolella oikealla on valikko, josta voi valita aakkosjärjestyksen tekijän tai nimekkeen mukaan. Elokuvat on järjestetty hyllyihin nimekkeen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, joten kannattaa valita tämä vaihtoehto. (Oletuksena valikossa on julkaisuvuoden mukainen aikajärjestys.) Luettelon vasemmalla puolella olevasta
Tarkenna hakua-palkista...
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Valitettavasti valokuvien tulostaminen valokuvapaperille ei ole Lahden kirjastoissa mahdollista. Toki valokuvia voi halutessaan tulostaa tavalliselle kopiopaperille. Tulosteiden hinnat löytyvät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://lastukirjastot.fi/104981/fi/articles/maksut. Omien papereiden käyttäminen kirjaston laitteissa ei ole mahdollista.
Kyllä, joissakin Helmet-kirjastoissa on myös negatiivien digitointiin sopivia skannereita. Niistä ei näytä olevan listaa, joten saatavuuden saa selville oikeastaan vain varmistamalla kirjastosta esimerkiksi soittamalla. Kaikissa skannereissa ei ole negatiivien digitoinnin mahdollisuutta.
Digitointimahdollisuus on ainakin Pasilan kirjaston skannereilla varustetuilla tietokoneilla. Negatiivit digitoidaan samalla apuvälineellä kuin diakuvatkin eli kannessa kiinni olevalla lisävälineellä. Henkilökunta voi varmasti tarvittaessa opastaa asiassa.
Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta Espoon kaupungille eli kaupunginkirjastolle lausunnon, jonka dinaarinumero on 2634/452/2013. Lausunto on päivätty 18.12.2014. Sitä voinee tiedustella tietosuojavaltuutetun toimistosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot.html.
Tietosuojavaltuutettu perustaa päätöksensä henkilötietolakiin. Kiellettyä ei ole sinänsä varausten laittaminen asiakkaan nimen mukaan, mutta tietosuojavaltuutettu edellyttää, että asiakkaalta kysytään palvelun käyttöön nimenomainen suostumus, pääsääntöisesti kirjallisena, jotta suostumus voidaan tarvittaessa osoittaa toteen. Asiakkaalla täytyy olla myös halutessaan mahdollisuus hakea kirja jollakin toisella tavalla kuin oman...
Yleensä A3-kokoinen skannaaminen onnistuu kopiointikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla. Helsingissä olevat A3-skannerit ovat juuri sellaisia. Espoossakin sellaisia on esimerkiksi Sellon kirjastossa, ja niillä voi skannata A3-kokoiset kuvat muistitikulle. Pasilan kirjaston alakerrassa sijaitsevalla monitoimilaitteella kuvia pystyy skannaamaan muistitikun lisäksi suoraan sähköpostiin.
Konevalikoima on kirjastokohtaista. Jos haluaisit jostakin tietystä kirjastosta tiedon, onnistuuko A3-skannaaminen, kannattaa katsoa asiaa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, valita palveluvalikosta ”Skanneri” ja katsoa vielä kirjaston sivuilta kohdasta ”Palvelut”, millainen skanneri siellä on. Aivan täyden varmuuden saa asiasta...
Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Ihan yksiselitteistä vastausta siihen kuinka kauan aikaa menee, että uusi kirja on asiakkaalla, on vaikea antaa.
Seinäjoen pääkirjastossa aikaan vaikuttavat seuraavat asiat:
Kirjastolle tulee ennakkotietoja tulevista kirjoista, joiden perusteella tilataan jo etukäteen 1 tai useampi kappale (jos tiedetään suosio jo etukäteen suureksi). Kirjalähetyksiä tulee kirjastoon kaksi kertaa viikossa. Pääkirjaston palvelupäälliköt käyvät kirjat läpi ja tilaavat tarvittaessa lisäkappaleita. Tässä menee vähän yli viikko, jonka ajan kirja odottaa hankintaosastolla. Jos sitä on tilattu jo etukäteen useampia kappaleita, niin ne voidaan laittaa eteenpäin tietenkin heti. Ennen kuin kirjan voi laittaa lainattavaksi, sille täytyy saada luettelointitiedot,...
Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia.
Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä.
Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin.
Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Ystävällisin...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Tässä alla muutamia kirjoja. Kirjan ja tekijän alla on linkki lyhyeen kirjan esittelyyn.
- Jäähyväiset Einolle / Johanna Ervast
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513142759&q…
- Riikka, tyttäreni taivaassa / Heta Mäkinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789525229776&q…
- Kiitos käynnistä, Matti! / Oili Tuomenoja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789187185281&q…
- Mereen haudattu unelma / Elina Nissinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529263431&q…
- Taivas kosketti maata / Anke Ilmonen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789524752978&q…
- Lyhyen talven lapsi / Heidi Elg
http://...
Runo on Lauri Pohjanpään ja se löytyy ainakin Pohjanpään Valituista runoista (esim. Pohjanpää, Lauri : Valitut runot. - 8.laaj. p. 1979 s.346). Runon nimi on tosiaan Lapsi on kuollut.
"Pihalla on pieni, avoin arkku,
siinä nukkuu valkeana vainaa..."
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Minea” on alkuperältään epäselvä. Se saattaisi olla muunnelma nimistä, joiden päätteenä on ”-mina” kuten Vilhelmina. Nimi on alkanut kuitenkin esiintyä Suomessa Mika Walterin romaanin ”Sinuhe, egyptiläinen” ilmestymisen jälkeen, sillä siinä esiintyy Minea-niminen sivuhenkilö. Siten nimen taustalla lienee kreikkalaisen mytologian Kreetan kuningas Minos.
Edellä mainitun lähteen mukaan ”Jasmin” on alkuperältään persialainen nimi, joka viittaa jasmiinipensaaseen. Jasmiinin kukka symboloi rakkautta ja kauneutta.
Jälleen saman lähteen mukaan ”Mariel” on joko italialaisen nimen ”Mariella” lyhennelmä tai muunnos nimistä ”Meriel” ja ”Muriel”, joiden kelttiläinen merkitys on ’...
Hei,
kirjastoon ei voi jättää läppäriä päivitettäväksi, mutta voit osallistua Lahden pääkirjastolla torstaisin klo 15-17 järjestettävään mediapajaan. Mediapajassa kirjaston mediaohjaajat opastavat asiakkaita tietotekniikan ja internetin peruskäytössä. Mediapajaan ei ole ilmoittautumista, mutta ota päivitettävä läppäri mukaasi, että voit päivittää koneen käynnin aikana. Osallistuminen mediapajaan on maksutonta.
Linkeissä lisätietoa mediapajasta ja pääkirjaston asiakaskoulutuksista:
http://lastukirjastot.fi/122098/fi/news/kirjaston-mediapaja-lahden-paak…
http://lastukirjastot.fi/110431/fi/news/asiakaskoulutukset-lahden-paaki…
Tätä runoteosta ei näytä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Se on kuitenkin saatavissa kaukolainatilauksena esim. Varstokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös tehdä siitä hankintaehdotuksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ainakaan Pyhtään kunnankirjaston kotisivulta http://www.kyyti.fi/kirjastot/pyhtaan-kirjasto
en onnistunut löytämään tietoa näyttelytilan varauksista, mutta asiaahan kannattaa kysyä suoraan Pyhtään kirjastosta:
kirjasto@pyhtaa.fi
040 710 4685
Molemmat tarvitsemasi lehdet näyttävät löytyvän Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta mikrofilmeinä ja ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön:
https://finna.fi
https://finna.fi
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
