Tuula Toivonen -niminen henkilö ei kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Hiljaisuus-nimisiä kirjoja on useitakin, mutta yhdenkään tekijän nimi ei muistuttanut kysymääsi. Lähinnä muistamaasi voisivat olla nämä kirjat: Maaria Leinonen: Hoida meitä hiljaisuus, Raili Mantila: Hiljaisuus kuin valoisa pilvi, Niilo Rauhala: Hiljaisuus on avara huone.
Voisiko joku näistä olla oikea, tai muistaisitko kirjasta jotakin muuta, jolla sen voisi tunnistaa?
Maailmasta löytyy joitakin sanomalehtiä, joihin käytetään värillistä paperia. Esimerkiksi ranskalainen Le Nouvel Economiste painetaan lohenpunaiselle paperille, samoin brittiläinen The Financial Times. Italialainen La Gazzetta dello Sport ilmestyy niin ikään vaaleanpunaiselle paperille painettuna, kuten venäläinen Vedomostikin. Ranskalainen L’Équipe-lehti julkaistaan keltaiselle paperille painettuna. Sheffiledissä viikonloppuisin ilmestyvä urheilulehti The Green 'Un painetaan vaaleanvihreälle paperille.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Newspaper
http://en.wikipedia.org/wiki/Financial_Times
http://en.wikipedia.org/wiki/Sheffield_Star_Green_'Un
http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx#
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Yhtään vastausta ei tullut valtakunnallisen kirjastoammattilaisten
verkon kautta, joten todennäköisesti tietosatutunteja ei ole järjestetty kuin korkeintaan satunnaisesti.
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Korean kielen kursseja järjestävät pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin seudun kesäyliopisto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, kulttuurikeskus Caisa ja Kalliolan kansalaisopisto. Alla linkkejä kurssitietoihin:
https://www.kesayliopistopalvelut.fi/helsinginseutu/courses.asp#pos-1-3…
https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=korean+kieli
http://www.caisa.fi/kurssit/lasten
http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/06/Kurssit_syksy_2014.pdf
Lukiovaihdosta kannattaa kysyä koulusta.
Kirja on aikanaan kuulunut Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta vuosien kuluessa hävinnyt. Kirja näyttää kuitenkin olevan lainattavissa Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Bulevardilta. Voit myös tilata kirjan luettavaksesi Kansalliskirjaston lukusaliin.
Matropolian kirjasto : Bulevardin toimipiste:
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy. Saat luettelon koreankielisistä kirjoista Helmetin Tarkennetusta hausta näin: laita hakusanan kohdalle *-merkki, valitse aineistoksi kirja ja kieleksi korea. Tuloksena on tällä hetkellä 75 kirjaa, joista voit halutessasi vielä valita vasemmanpuoleisesta valikosta kaunokirjat, joita on 60. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa. Alla haku valmiiksi tehtynä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Akor__…
Korean kielen oppikirjoja löydät kirjoittamalla hakuruutuun kielikurssit tai oppikirjat (lisää hakuoperaattori tai) ja valitsemalla kieleksi korean. Tässä tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kielikurssit%20%7C%20opp…
Kyseessä voisi olla Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja vuodelta 1991, Pirkko Ramadanin Leipuri Ketosen ongelma. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista joko paikan päällä tai verkossa esim. hakukoneen avulla hakusanoilla "leipuri Ketosen ongelma antikvariaatti".
Todennäköisesti v. 1929. Sami Aaltosen kirjoittamassa teoksessa Aavetalot,on kuva Albertinkadun pihapiiristä, jossa murha tapahtui. Kuvassa näkyvät puutalot purettiin kivitalon tieltä v. 1929.
Kyseessä on siis Erik ja Elisabet Sædénin toimittama, Antonin Dvořákin lauluihin perustuva teos "Bibliska sånger :op. 99 : med studiehandledning och ordning för aftonmusik" vuodelta 1976. Teosta ei ole suomennettu, eikä vastaavanlaista teosta löydy tietokannosita.
Suomalainen julkaisutuotanto löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Fennicasta on etsittävissä siis myös suomennoksia, jotka löytyvät teoksen alkukielisellä nimellä. Vastaavasti Suomessa julkaistut nuotit ja musiikkiäänitteet on luetteloitu Suomen kansallisdiskografiaan Violaan.
https://finna.fi
https://finna.fi
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Nimistönhuollosta. Sain sieltä seuraavan vastauksen:
"From on vanha sotilasnimi. Sotilasnimellä tarkoitetaan sellaista lisänimeä tai liikanimeä, jonka ruotusotamies on saanut aikanaan armeijan palveluksessa ja joka on voinut jäädä lisänimen, myöhemmin jopa sukunimen asemaan siirtyen sukupolvelta toiselle sotilasuran päätyttyäkin. Lisänimi on kansanperinteessä kuvannut esim. henkilön ominaisuuksia tai ammattia - siis seikkaa, jolla henkilön voi tunnistaa ja erottaa muista. Sotilasnimi From lienee tarkoittanut 'hurskasta'.
- Pirjo Mikkonen: Suomen 1700-luvun ruotusotamiesten lisänimistä, pro gradu -työ vuodelta 1974"
From-nimeä on suomalaistettu muotoihin Väre ja Raita.
Noin 400 suomalaisella on...
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Mainitsemasi kyllä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Koska kirjat ovat jo vähän vanhempia, kirjoja ei ole joka kirjastossa. Kirjat kuluvat. Helmet-tietokantaa on päivitetty viime päivinä ja siinä on ollut siksi pieni toimintakatkoja. Nämä toimintakatkot ovat ehkä syynä siihen, että kirjat eivät ole löytyneet.
Missä lintuset laulaa -kirjaa näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä ainakin Pasilan kirjavarastossa sekä Kallion, Munkkiniemen, Itäkeskuksen, Puistolan, Käpylän, Soukan ja Tikkurilan kirjastoissa. Osa kirjoista on yhteisniteitä, joissa on toisena osana on Johannes vain -kirja.
Neito kulkee vetten päällä -kirjaa näyttää olevan hyllyssä Pasilan varastossa sekä Hakunilan, Kannelmäen, Etelä-Haagan, Käpylän, Pukinmäen, Töölön,...
