Suomalaisuuden liiton julkaisemassa Teoksessa Sukunimiopas - Suojatut sukunimet vuodelta 1994 Virvell nimeä ei löydy. Tosin tuossa listauksessa ei taida olla esimerkiksi ruotsalaisperäisiä nimiä, miltä Virvell kuulostaa. Virvell nimestä ei kokonaisuudessaankaan valitettavasti löytynyt mitään tietoa, ja kannattaakin kääntyä suoraan Kotimaisten kielten keskuksen puoleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Tietoa etsitty Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin (2000)
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Hei!
Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa.
Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat.
Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
Tutkimistani tietokannoista ei löytynyt tietoa, että kyseinen kappale olisi käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tuntee tosin kolme Kilpeläisen sanoittamaa englanninkielistä laulua: ”Did you know it all along (levyllä Junebug / Torsten Borg) sekä ”Steel rain” ja ”I'm falling for you” (levyllä Song Castle February 2009). Niiden tiedoista ei käy ilmi, ovatko kappaleet käännöksiä vai suoraan englanniksi kirjoitettuja, eikä mahdollista alkuteosta ole ainakaan mainittu.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle vuonna 1950. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle Suomeen.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun...
HelMet-kirjastojen musiikkiuutuudet löytyvät seuraavasti:
Vieritetään HelMet-palvelusivuston etulehteä alaspäin kohtaan "Uutuudet". Kuvassa on aina neljän kirjan kansikuva. Klikkaamalla kohdasta "Uutudet" aukeaa sivu, jolla on paljon linkkejä eri aineistoryhmien uutuuslistoihin. Sama sivu aukeaa myös linkistä "Lisää uutuuksia". Musiikkiuutuudet löytyvät aukeavan sivun oikeasta laidasta. Kustakin linkistä ("pop ja rock", "jazz ja blues" jne.) aukeaa puolestaan lista uusimmista hankinnoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Salla-nimi on muodostunut Suomessa Salli-nimen rinnakkaismuodoksi. Lapin nimistöstä tutulla Sallatunturilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Salla-nimen yleistymiseen. Salli taas on tullut englannin Sallystä, joka puolestaan on Sarah-nimen hellittelymuoto. Suomessa vastaava nimi on siis Saara. Saara on yli 4000 vuotta vanha nimi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Nimi tarkoittaa heprean kielessä ruhtinatarta. Tunnetuin Saara lienee Vanhan testamentin Aabrahamin vaimo.
Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Tuon nimistä kirjaa tai kirjailijaa ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (finna.fi), joten Remes on varmastikin keksinyt tämän saman nimisen teoksen.
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Teoksen
Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970
mukaan
Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi)
-Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu
-Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa)
-Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari
-Sortavalan lyseo
-Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat
-Sortavalan kauppakoulu
-Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu
-Ortodoksinen pappisseminaari
Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat:
Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
Tavallisilla tietokoneilla käytetään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa , joka sopii sekä windows- että mac-koneisiin. http://www.adobe.com/fi/products/digital-editions/download.html
Linuxilla ei toimi suoraan tämä ohjelma, vaan se vaati Wine-sovelluksen väliin.
Lisäksi lukuohjelma pitää valtuuttaa (auktorisoida) AdobeID-tilillä, jonka saa Adoben sivuilta www.adobe.com/se/membership
Joku perheenjäsenistänne voi noutaa varauksenne ja lainata ne omalle kortilleen. Voitte myös kirjoittaa varauksia noutavalle henkilölle valtakirjan ja antaa oman korttinne hänelle mukaan, jolloin hän voi lainata varauksenne teidän kortillenne.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yleensä kirjastojen koneilla saa käyttää vain niitä ohjelmia, pelejä ym., jotka kuuluvat kirjaston kokoelmiin.
Asiaa kannatta kuitenkin kysyä suoraan Itäkeskuksen kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Yleensä kirjastojen koneilla saa käyttää vain niitä ohjelmia, pelejä ym., jotka kuuluvat kirjaston kokoelmiin.
Asiaa kannatta kuitenkin kysyä suoraan Itäkeskuksen kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
