Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
Pähkinärinteen kirjaston itsepalvelukäytössä on tällä hetkellä teknisiä ongelmia, joten se ei ole valitettavasti käytössä toistaiseksi. Omatoimikirjasto yritetään saada käyttöön taas mahdollisimman pian. Toistaiseksi kirjasto on auki ma 9-16, ti ja ke 14-20, to ja pe 9-16.
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Hangon kirjastossa on teos Taiteen sisäkuvia: keskusteluja Braquen , Légerin, Villonin, Mirón ja Brancusin kanssa. Kirjan on julkaissut Dora Vallier vuonna 1984.
Tämän lisäksi haku Hangon seudun Lukas-verkkokirjastosta https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome asiasanalla ”Brancusi, Constantin” löytyy seuraavat teokset:
Forssell, Pia & Strömberg, John: Historiska och litteraturhistoriska studier; 77 (2002)
Lindvall, Bo: Skulptörer (1964). Tästä ei ole saatavuustietoja, vaikka se on Lukas-tietokannassa.
Lukas-verkkokirjaston laajennetussa haussa on valittavana laaja valikoima eri kieliä, kun selaa pudotus-valikkoa alemmas. Ensimmäisinä ovat suomi, ruotsi ja englanti, muut kielet ovat valikossa aakkosjärjes-tyksessä. Jos ei...
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myyttejä maailmankaikkeuden synnystä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant http://luettelo.helmet.fi/record=b1568822~S12*fin
- Itämerensuomalaisten mytologia / Anna-Leena Siikala http://luettelo.helmet.fi/record=b2071025~S9*fin
- Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell http://luettelo.helmet.fi/record=b1204852~S9*fin
- Suuri myyttikirja / kertonut Neil Philip http://luettelo.helmet.fi/record=b1454999~S9*fin
Avaruuden tutkimuksesta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista:
- Tähtitiede : kiehtova maailmankaikkeus / Mark A. Garlick http://luettelo.helmet.fi/record=b1757555~S12*fin
- Tähdet ja maailmankaikkeus / Hannu Karttunen (Mitä-missä...
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava 1988) mukaan Vitikka on lähtöisin saksalaisesta miehennimestä Wedecke, Witicha, Witeche. Nimestä on vanhoissa lähteissämme mainintoja jo keskiajalta, esim. Olof Widekasson v. 1384 Hämeessä.
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,...
Percy Bysshe Shelleyn runon Love's Philsophy voi lukea suomeksi Eeva Maria Korsisaaren teoksesta Tule rakkaani : miehen ja naisen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006). Runon on suomentanut Tuomas Nevanlinna.
Frank-monihaun mukaan teos kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Percy_Bysshe_Shelley
http://www.bl.uk/learning/langlit/poetryperformance/shelley/poem2/shell…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Korsisaari, Eeva Maria: Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (Teos, 2006)
Ensimmäisinä ehdokkaina mieleen tulevat Sininen laguuni (The blue lagoon, 1980) ja sen jatko-osa Paluu siniselle laguunille (Return to the blue lagoon, 1991). Molemmat on esitetty televisiossa useaan otteeseen; vuosituhannen vaihteen tienoilla kumpainenkin on nähty joulukuussa 2002 (7. ja 14.12.) ja touko-kesäkuussa 2003 (29.5. ja 1.6.)
Hei!
Kaipaamasi kahden ensimmäisen vuoden vuosikirjat löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta.
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1961-62 ja
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1962-63.
Sitä vastoin Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1963-64 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Porin kaupunginkirjastosta.
Autamme asiakasta parhaan kykymme mukaan Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käytössä. Aina eivät kuitenkaan paikalla olevan henkilökunnan tiedot ja taidot tai aika riitä. Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käyttösäännöissä sanotaan näin: "Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa nettiasioimisestasi." Käyttösäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakastietokone…
Kirjastojen työtehtävät vaativat hyvin monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden välillä hyvinkin vaativiin tietotekniikkaongelmiin ei valitettavasti aina löydy ratkojaa.
Asia riippuu varmastikin kirjastosta ja siitä, millainen peli on kyseessä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa omia konsolipelejä ei saa pelata kirjaston pelikonsolilla, mutta omia lautapelejä voi vapaasti pelata vapaissa pöydissä, kunhan siitä ei synny liikaa ääntä. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta suoraan, millaiset säännöt siellä on omien pelien suhteen.
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
Esimerkiksi tällaisia kirjoja löytyy kirjastosta:
Besace, Daniel: Valtameri kirjastoluokka 40.8 2014 (Länsi-Ranskan hiekkarannat)
Büscher, Wolfgang : Berliini - Moskova : jalan kohti itää 47 2008
Järvinen, Liisa Marjatta: Ota vuotesi ja kävele : kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilta 46.85 2005
Laitinen, Päivi: Meren keskellä polku : kävelyretkillä ritareiden saarella 46.5 2007 (Malta ja Gozo)
Lehtonen, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46.3 4. p. 2005
(Wetterstrand, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46 Uud. laitos 2011 tämä on sisällöltään sama kirja kuin edellinen)
Lewis, Jason: Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri 40.8 2013 (kävely ; rullaluistelu...
Ruotsinkielisessä käännöksessä ”Trollkarlen från Övärlden” (Rabén & Sjögren, 1977) laivan nimi on ”Skuggan”. Tieto löytyy esimerkiksi edellä mainitun teoksen sivulta 37. Kääntäjä on Sven Christer Swahn.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy aiheesta Route 66 suomeksi ainoastaan yksi kirja, joka on 90-luvulla julkaistu historiaan painottuva matkaopas. Myös ruotsiksi löytyy yksi kirja, englanninkielisten kirjojen tarjonta on laajin. Voit hakea kirjoja verkkokirjastostamme asiasanalla Route 66 https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome Mikäli haluat saada kirjan Turun kaupunginkirjastosta, voit tehdä omassa kirjastossasi kaukopalvelupyynnön tai saapua paikan päälle.
Suomeksi julkaistu kirja
Markku Henriksson: Amerikan Tiellä Route 66 (Alfamer 1998)
Ruotsiksi löytyvä uudehko kirja
Peter Kadhammer: Route 66 och den amerikanska drömmen (Leopard 2012)
Englanniksi löytyvää uutta aineistoa
United States on the road (APA 2013)
Amy C Balfour:...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ on poistettu vuosikohtainen etunimihaku tietosuojasyistä, joten pelkästään vuoden 2013 tietoja ei löydy. Vuosina 2010-14 on etunimeksi annettu Lumi 1289 naishenkilölle.
