Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Hei,
Pääkirjasto on avoinna lauantaisin klo 15:sta ja sunnuntaisin suljettu, joten olet valitettavasti joutunut odottamaan vastausta. Tule noutamaan CD:t tänään. Kirjasto on avoinna 10-20. Pahoittelemme tapahtunutta.
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
Voisiko etsimäsi olla Virtaa älä pelkää -niminen runo? Tämä runo on ilmestynyt kokoelmassa Oljenkorsia vuonna 1993. Se löytyy myös kokoelmasta runot 1970-2010 (2010).
Me naiset -lehti on ilmestynyt vuodesta 1952. Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin varastosta lehteä löytyy vuodesta 1958 lähtien. Osa vuosikerroista on tosin vajaita. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja tarvittaessa kopioida lukusalissa. Yhteystiedot: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhemmat lehdet löytyvät ainakin mikrofilmeinä Kansalliskirjastosta Helsingistä. Mikrofilmejä on mahdollista käydä lukemassa paikan päällä. Lisätietoa kansalliskokoelman käytöstä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko….
Uudempia, 2010-luvulla ilmestyneitä jatkokertomuksia löytyy Me Naiset -lehden verkkosivuilta (http://www.menaiset.fi/arkisto/jatkokertomukset/1)....
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Hei, uudistettu laitos poikkeaa aina enemmän edellisestä kuin uudistettu painos. Kirjailijan uudistamassa laitoksessa on 23 sivua enemmän. Sen lopussa on Yksisarvisen maailma-artikkelin ja sanaston lisäksi jälkisanat.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1939 syntyi kaikkiaan 78 164 lasta, joista poikia 39 864 ja tyttöjä 38 300 (Lähde: Syntyneet-tilasto. Tilastokeskus. Verkossa: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html).
Vuonna 1939 syntyneistä on nyt elossa (tilanne 31.12.2013) kaikkiaan 46 431 henkilöä, joista miehiä 20 500 ja naisia 25 931. (Lähde: Väestörakenne-tilasto. Tilastokeskus. Tietokantataulu: Väestö syntymävuoden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2013. Saatavissa vain tietopalvelusta).
Odotettavissa oleva elinikä löytyy Kuolleet-tilaston Elinajanodote-taulusta. Vuonna 1939 syntyneellä miehellä vielä elinaikaa noin 12 vuotta (12.01), naisella noin 14 vuotta (14,70). Tilanne on vuoden 2012 lopun tilanteen mukainen (73-vuotiaat...
Aihe on niin laaja, että tässä voi mainita vain muutamia nimekkeitä
Helsingin kaupungin moniosaisessa historiasarjassa aihetta käsitellään monessa yhteydessä, erikoisesti
Siipi, Jouko
Pääkaupunkiyhteiskunta ja sen sosiaalipolitiikka
[Helsingin kaupungin historia, V osa, ensimmäinen nide. – Helsingin kaupunki, 1962]
Pulma, Panu
Kasvun katveessa
[Helsingin historia vuodesta 1945, 2. osa. – Helsingin kaupunki, 2000]
Paljon tietoa tyypillisen työläiskaupunginosan elämästä löytyy myös teoksesta
Koskinen, Juha
Kallion historia : Kallio-seura ry. – Sörkan Gibat 50 v. – Kallio-seura, 1990
Asuntokysymyksen yleistä taustaa:
Ruonavaara, Hannu
Omat kodit ja vuokrahuoneet : sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920...
Auli Mantilan ohjaamaa elokuvaa Neitoperho vuodelta 1997 ei ole valmistettu levitykseen lainkaan DVD:nä, ainoastaan VHS-tallenteena. VHS-kasettia on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata VHS-kasetti kaukolainaan.
Esimerkiksi Frank-monihaulla löytyvät helposti ne kirjastot, joiden kokoelmiin Mantilan Neitoperho kuuluu.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Hei,
elokuvaa ei valitettavasti ole saatavilla mistään kirjastoista. On vaikea sanoa, löytyisikö se jonkin suoratoistopalvelun kautta (esim. Netflix), koska niihin pitää kirjautua ensin sisään omilla käyttäjätunnuksilla ennen kuin sisältöjä pääsee selailemaan.
DVD:nä elokuva näytti olevan myynnissä ainakin Amazonissa, mutta levy lienee Pohjois_Amerikan aluekoodilla, joten sen katsomiseen tarvitaan DVD-soitin, joka ohittaa aluekoodin. Näistä voi kysyä tarkemmin laitteita myyvistä liikkeistä.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Kun Jumala valtaa sinut : löydä Pyhän Hengen voima, 2014 (Spirit rising, tapping into the power of Holy Spirit)
Muurit murtava rukous, 2005 (Breakthrough prayer)
Voimalataus, 2002 (Fresh power)
Tapahtui 11. syyskuuta, 2002 (God's grace from ground zero)
Toivon lauluja, 2000 (Fresh faith)
Lailla tulen, lailla tuulen : kertomus Brooklyn Tabernacle -seurakunnan ihmeestä, 1999 (Fresh wind, fresh fire)
Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
