Tällaisia kirjoja ei valitettavasti löytynyt. Kirjat ja joululehdet, joista kuvia etsiskeltiin, olivat joko kuvattomia, tai harvat kuvat olivat piirrettyjä. Yksittäisiä kuvia varmasti on esimerkiksi aikakauslehdissä, mutta niiden löytäminen on hankalaa.
Googlen kuvahaun kautta löytyi jonkin verran kuvia, esim. nämä:
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy joitakin koulujen joulujuhla -videoita:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/aihe/kansakoulu
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#aihe/joulujuhlat
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska "suurin" voi tarkoittaa joko esimerkiksi pinta-alaa, tilavuutta tai istumapaikkojen määrää. Perinteisesti suurimpana kirkkona on pidetty Pietarinkirkkoa, mutta myös Norsunluurannikolla sijaitsevaa Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa on esitetty suurimmaksi. Muita suuria kirkkoja ovat esimerkiksi Brasiliassa sijaitseva Basílica de Nossa Senhora Aparecida sekä Sevillan katedraali Espanjassa.
Englanninkielisessä Wikipediassa on laaja lista suurista kirkoista sekä pohdintaa suuruuden käsitteestä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_church_buildings_in_the_wo…
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://finna.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon.
Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa.
Ks. http://vaarakirjastot.fi/
Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
"Suggestive selling" käännetään "suosittelevaksi myynniksi". Esim. ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta Theseuksesta (http://theseus.fi/) näillä hakusanoilla löytyy suomalaisia tutkimuksia aiheesta luettavaksi.
HelMet-haussa suositteleva myynti ei anna hakutuloksia, koska fraasia ei kuitenkaan käytetä virallisena asiasanana. Hakuja voi tehdä yhdistämällä sanoja myynti, myyntityö, asiakaspalvelu ja asiakaslähtöisyys, mutta yleisistä kirjastoista ei tieteellisiä artikkeleita juurikaan löydy.
Kysymäänne Journal of Organizational Behavior Management -lehteä on luettavissa vuodesta 1995 lähtien Aalto-yliopiston käyttämässä SFX by Ex Libris -tietokannassa, mutta noita kysymiänne artikkeleita vuosilta 1990 ja 1986 ei siis sitäkään kautta...
Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan.
Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa.
1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä.
2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos...
Seuraavista kirjoista löytyy varmastikin vinkkejä:
- H niin kuin huvila / Heli Lahdenranta ja Ulla-Maija Lähteenmäki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084184
- Kesäkodin lumo / Paula Bagge http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903393
- Kesäkoteja / Sania Hedengren & Susanna Zacke
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040861
- Unelmien kesäkoti / Anu Harkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1904077
- Unelmien piilopaikka / Ilona Pietiläinen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083718
- Vanhan tavaran uusi koti / Mark & Sally Bailey http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852788
Ehkä myös näistä löytyisi vinkkejä, vaikka eivät olekaan kesämökkiaiheisia:
- Kauneimmat klassikot :...
Sukunimet Kervinen ja Karvinen ovat kehittyneet germaanisista henkilönnimistä Gerwen, Gerwi, Gerwin, Kerwi, Kerwin, Garwen ja Garuin. Sukunimenä se on Suomessa alkuaan karjalais-savolainen, mutta levinnyt aikojen myötä laajalti eri puolille Suomea (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kiinnostava kysymys, johon on perin vaikea vastata ilman kovaa työtä. Albumin sisältämien levyjen lukumäärä ei ole asia, jota normaalisti pystyisi hakemaan. Siitä päätellen, ettei kysymykseen ole tätä nopeammin vastattu, ei kellekään muullekaan ole tullut määritelmän täyttävää kokonaisuutta mieleen.
Oletan, että kysyjä on tarkoittanut populaarimusiikkia, sillä taidemusiikin puolella monen levyn albumit eivät ole harvinaisia, kun pitkää oopperaa ei aina saada mahtumaan kahdellekaan levylle. Esimerkiksi Aulis Sallisen "Punainen viiva" julkaistiin kolmen LP-levyn muodossa, samoin Joonas Kokkosen "Viimeiset kiusaukset".
On ehkä syytä vielä täsmentää, tarkoitetaanko "triplalevyllä" sekä vinyyli- että CD-levyjä. Jälkimmäiseen mahtuu enemmän...
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
Monilla tulostinvalmistajilla on kierrätysohjelmia, joiden kautta tyhjät kasetit voi lähettää maksutta heille. Kannattaa katsoa valmistajan nettisivuilta, olisiko sellaista. Esimerkiksi Canonin sivu aiheesta löytyy osoitteesta http://www.canon.fi/recycling/ ja HP:n osoitteesta https://h30248.www3.hp.com/recycle/ereturns/welcome-hpe.asp?__cc=fi&__l…. Myös tulostimen värikasetteja myyvät liikkeet saattavat ottaa kasetteja vastaan.
Jos värikasetista haluaa vain eroon, se kuuluu lajittelussa sekajätteeseen, mikäli kasetti on tyhjä. Jos siihen on jäänyt mustetta ja siinä on varallisen jätteen merkki, kasetti on vaarallista jätettä eli ongelmajätettä, jolloin se tulisi toimittaa asianmukaiseen paikkaan. Tästä löytyy lisää tietoa HSY:n...
Sellon kirjaston Pajassa Espoossa voi digitoida kaitafilmejä. Täältä lisätietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Hei!
Kysyin Kotkan pääkirjaston nuortenosaston väeltä vinkkejä ja he laativat alla olevat listat.
Luetuimpia nuorten aikuisten kirjoja tällä hetkellä
1. Käännetty kaunokirjallisuus:
Roth, Veronica: Outolintu
Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe
Coben, Harlan: Täpärällä
Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia
Pararomantiikka ylipäänsä (mm. Clare, Cast jne.)
2. Kotimainen kaunokirjallisuus:
Simukka, Salla: Lumikki-trilogia, teokset Jäljellä ja Toisaalla
Rouhiainen, Elina: Susiraja-sarja
Delikouras, Aleksi: Nörtti-sarja
Salama, Annukka: Faunoidit-sarja
Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja (keskustelua herättävä)
Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni (keskustelua herättävä)
3. Muuta uutta:
Rannela, Terhi: Läpi yön (keskustelua herättävä)...
HelMet-kirjastoista löytyvät mm. seuraavat kirjat
- Hevosen ruokinta ja hoito http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1815788 (myös e-kirjana)
- Kuinka hevonen toimii : visuaalinen opas hevosen anatomiaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030134
- Essential horse http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1777389
- Hevosen ABC : atlas http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2035213
- Terve ja sairas hevonen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1735290
- The complete equine veterinary manual http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935922
Hakua HelMet-tietokannassa voi tehdä yhdistelemällä sanaan hevonen mm. seuraavia: hoito / eläintaudit / anatomia / ruokinta. Vasemmassa laidassa haun voi rajata...
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Göran Schildtin teoksen
Nykyaika : Alvar Aallon tutustuminen funktionalismiin. - Otava, 1985
mukaan (s. 102) Aallot muuttivat Helsinkiin vuonna 1933 osoitteeseen Mechelininkatu 20.
Helsingin vuosien 1934-1935 puhelinluettelossa on tämä osoite, samoin luettelossa 1935-1936, luettelossa 1936-1937 (julkaistu elokuussa 1936) osoite on Turuntie 26 A (lienee nykyisin Mannerheimintie 54), luettelossa 1937-1938 (julkaistu syyskuussa 1937) Riihitie 10.
