Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Tarkoitat mahdollisesti BWT-neulekirjoja, joita Helsingin Villakehräämö – nykyiseltä nimeltään Novita on julkaissut jo 70-luvulla. Lahden kaupunginkirjaston varastossakin on muutamia lehtiä seitsemänkymmentäluvulta, mutta vuoden 1977 numerot 33 ja 34 puuttuvat.
Kyseisiä numeroita voi saada kaukolainana (hinta 5 euroa / julkaisu).
Kirjastossa on myös Novitan Babyneluleita 0-2 vuotiaille vihkonen vuodelta 1976.
Lahden pääkirjaston varastossa on myös muita vanhoja neule- ja käsityölehtiä. Seitsemänkymmentäluvun neuleita löytyy mm. Uudesta Eevaneuleesta, Eevaneuleesta, Rondonellasta ja Virkkaus- ja neuletyö lehdistä.
Myös kirjoja aiheesta on.
Engström, Maj-Britt Helppoja neuleita : 25 mallia aikuisille ja lapsille. 1976
Fredholm,...
Jos tämä "video" voidaan tulkita elokuvateokseksi, mikä ei ole suinkaan itsestään selvää, sen levittäminen kirjaston verkkosivun kautta edellyttää oikeudenhaltijan lupaa. YouTube-palvelussa on siellä laillisesti olevia, mutta myös paljon täysin laittomasti levityksessä olevia sisältöjä, joille ei vain ole tehty mitään. Kun en tiedä täsmällisesti, mistä "videosta" on kyse, on vaikea tämän tarkemmin ottaa kantaa.
Pienenä täsmennyksenä lisäisin seuraavaa: Laki suojaa elokuvateoksia, mutta kaikki "videona" olemassa olevana ei välttämättä saa tätä suojaa. YouTubessa on myös paljon sellaisia pätkiä, jotka on laitettu sinne PR-mielessä ja joiden halutaan leviävän. Todennäköisesti Googlella ei ole mitään sitä vastaan, että kirjaston sivuilla on...
Alkuperäisellä tekijällä tai hänen oikeuksiensa haltijalla (kuten Disney-yhtiöllä) on oikeus tiettyyn taiteelliseen lopputulokseen, joka ilmenee kaikkien tunnistettavissa olevana muumina tai mikkihiirenä. Rajanveto on hankalaa, mutta esimerkiksi Kaj Stenvall on Suomessa tehnyt suuren määrän itsenäisiä maalauksia, joiden hahmossa joku voi nähdä Aku Ankan. Hän on käyttänyt ideaa, mutta ei kopioinut sellaisenaan. Se on sallittua, vaikka usein tulkinnanvaraista.
Suuret kansainväliset viihdeyhtiöt valvovat oikeuksiaan tiukasti, joten en suosittele kokeilemaan rajoja. Ainakin Yhdysvalloissa Disney & Co suojelevat näitä asioita tekijänoikeuden lisäksi myös tavaramerkkioikeudella, joka saattaa kattaa fontteja ja hahmoja.
Olennaista on myös se...
Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää.
Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66).
Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella, on Etelä-Haagan, Roihuvuoren, Viikin, Vuosaaren, Tapanilan, Pukinmäen, Puistolan, Lauttasaaren ja Laajasalon kirjastoissa.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvä HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
Hain runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, mutta en ainakaan näillä tiedoilla löytänyt.
Rainer Maria Rilkeltä on käännetty suomeksi seuraavat runokokoelmat:
Duinon elegiat
Hetkien kirja
Marian elämä
Sururunoja 1: Yö tulee hiljaa
Sonetit Orfeukselle
Tahto tahtojen
Myös runokokoelmasta Tuhat laulujen vuotta löytyy Rilken runoja.
Lisäksi muuta kirjallisuutta:
Hiljainen taiteen sisin
Kirjeitä nuorelle runoilijalle
Malte Laurids Briggen muistiinpanot
Sisar Marianan rakkauskirjeet
Kaikkia näitä saa lainaksi kirjastoista. Jos sinulla on alkuperäinen runo, voit verrata sitä näiden kirjojen runoihin.
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Uusimpia päiväkirjaromaneeja on esim. Jari Tervon Revontulentie ja Esikoinen. Menneestä maailmasta päiväkirjamerkintoja kertovat mm. Joen Haahtelan kirja Tähtikirkas,lumivalkea 1800-luvun lopulta ja 1930-luvulta, Kristina Carlsonin kirja kasvitieteilijästä William N päiväkirja sekä Tulenkantajista Satu Koskimiehen kirja Hurmion tyttäret.Kyllikki Villa kertoo elämästään kirjassa Elämän korkea keskipäivä, Hannu Salama vuodestaan kirjassa Vuosi elämästäni.Eeva Kilven päiväkirjaromaaneja ovat Naisen päiväkirja ja Kuolinsiivous.Nuorempien lukijoiden suosikkeja ovat Bridget Jonesin päiväkirjat.
Kurkkulajikkeita on kukkimistavaltaan kolmenlaisia: vallitsevasti emikukalliset lajikkeet, sekä hede- että emikukkia tuottavat lajikkeet ja pelkästään emikukkia tuottavat lajikkeet. Viimeksi mainitut ovat olleet lähes yksinomaan käytössä kasvihuonekurkkulajikkeina 1970-luvulta lähtien. Tällaisia lajikkeita kutsutaan partenokarppisiksi. Partenokarppiset lajikkeet tuottavat hedelmiä ilman pölytystä ja hedelmöitystä, mistä johtuen tuotetut hedelmät ovat siemenettömiä.
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Vuoden_vihannes…
Radiokeskustelu siemenettömästä hedelmistä:
https://soundcloud.com/bassoradio/basson-aamu-kysy-inalta-miten-siemene…
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla on suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoja ravinnosta. Niistä löytyy tietoa myös ravintolisistä.
- Terveyttä ruoasta : suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta]
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
- Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia
- Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
Tiedonhaun opastusta löytyy Kirjastot.fi-sivuilta, kohdasta Tiedonhaku, Tiedonhaun opastus, suora linkki on http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus .
Kokonaisuudesta löytyy myös kirjastojen kokoamia tiedonhaun opastuksia, jossa on myös Tampereen kaupunginkirjaston materiaalia. Ehkä joku näistä on se, jota etsit
http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus/kirjastojen-tarjoamaa-tie… ?
Kirjastojen koko toiminta perustuu kierrätykseen eli aineiston lainaamiseen asiakkaille. Lainsäädännöllisesti kuntien kirjastot ovat mukana jätteidenkäsittelyssä ja kierrätyksessä kuntansa osana. Tietoa kuntien jätehuollosta löytyy kunnat.net-sivustolta:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/Sivut/defa…
Monet konkreettiset toimenpiteet ovat kuntakohtaisia. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta muutamat kirjastot ovat mukana Ekokompassi-ympäristöprojektissa, jossa kirjastot kehittävät toimintaansa entistäkin ympäristöystävällisemmäksi. Ekokompassi- merkin saaminen edellyttää paneutumista mm. kirjaston kulutukseen, jätehuoltoon, energian käyttöön ja hankintoihin. Muutamat kirjastot ovat merkin saaneet. Vallilan...
Hei!
Diojen skannaus dvd:lle tai cd:lle onnistuu Hämeenlinnan pääkirjastolla tai tällä hetkellä myös Lammin kirjastossa kiertävällä digitointilaitteella. Pääkirjaston editointitilaa voi varata, Info-pisteen puh. 621 3040. Ensikertalainen voi varata myös opastuksen. Palvelu on maksutonta. Lammin kirjastosta voi tiedustella aikaa kiertävälle laitteelle puh. 621 3641,
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
