Kysytty laulu on siis Petri Virtasen säveltämä ja sanoittama "Minun ystäväni".
Koulun musiikkikirjojen laulusisältö vaihtelee eri painoksissa, joten kaikissa Musiikin mestarit 3-4 painoksista tätä laulua ei välttämättä ole.
Tarkistetusti laulu löytyy ainakin näistä teoksista:
- Suuri toivelaulukirja, osa 22, sivu 242 (2013 painos) sekä
- Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään, sivu 13 (2009 painos).
Soturikissat-sarjaa voisi suositella noin 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Erin Hunter -tekijänimen takana on neljä kirjoittajaa: Kate Cary, Cherith Baldry, Victoria Holmes ja Tui Sutherland.
Paljon tietoa kirjoista ja kirjoittajista löytyy mm. kahdelta suomenkieliseltä fanisivustolta:
http://ameliette.webs.com/
http://thewarriorcats.suntuubi.com/
Lapin kunta Simo sijaitsee Simojoen suulla ja kunnassa on monia muitakin Simo-alkuisia nimiä. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä. Se voi olla saamelaista alkuperää. Se voi myös perustua pohjoisvenäläiseen sanaan sima, joka tarkoittaa mm. kärkeä. Tähän sanaan perustuvaa lainasanaa järvellä liikkuneet karjalaiset ovat voineet käyttää paikan nimeämiseen. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Nathaniel Philbrickin Kamppailu merta vastaan : valaanpyyntialus Essexin tarina (Tammi, 2001).
"Essex lähti pyyntimatkalleen elokuussa 1819 Nantucketista. Viisitoista kuukautta myöhemmin kaukaisessa Tyynenmeren kolkassa vimmastunut kaskelotti upotti laivan. Miehistö pelkäsi lähisaarten ihmissyöjiä ja päätti purjehtia pikku veneillään Etelä-Amerikan rannikolle. Matkaa kertyi lopulta 4500 mailia. Kolmen seuraavan kuukauden aikana mitattiin, kuinka paljon ihminen voi kestää kamppaillessaan merta, auringonpaahdetta, vilua, nälkää, janoa, sairauksia ja pelkoa vastaan. Kahdestakymmenestä miehestä vain kahdeksan pelastui. He olivat lopulta joutuneet jopa syömään kuolleitten tovereittensa ruumiit." (...
Opri on karjalainen muoto Eufrosyne-nimestä. Eufrosyne merkitsee iloista ja kirkasta. (Lähde: Vilkuna, Etunimet, 2005)
Nimi ei koskaan ole ollut kovin yleinen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan alle 135 suomalaista on saanut sen nimekseen. Tarkaa lukua ei ilmoiteta yksityisyydensuojan takia, jos nimenhaltioita on vain vähän. Nimi on yleisempi naisilla, mutta myös joillakin miehillä on tämä nimi:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Valitettavasti laulua ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Tai tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Varaukset voi toki peruuttaa. Voit perua varauksesi myös itse.
Koska kortiisi on siis liitetty pin-koodi, pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua...
Tämän laulun suomennos on julkaistu seuraavissa kokoelmissa, joista ainakin toivelaulukirjassa on perinteisesti helpohko pianonuotinnos:
1. Suuri pop-toivelaulukirja 1 (1)
2. Suomipopin helmiä 10 (tässä on vain melodianuotinnos)
3. Hitit : Rautainen 1970-luku (tässä on vain melodianuotinnos)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tällaisen oletuksen todentaminen ei ilman perusteellisia tutkimuksia liene mahdollista, ellei joku satu tuntemaan runoilija Leons Briedisiä ja pääse tältä kysymään. Briedis on Latviassa arvostettu runoilija ja lauluntekijä (Raimonds Paulsin kanssa on syntynyt noin 150 laulua tässä käsitellyn lisäksi), joten mahdotonta ei liene saada häneen kontaktia.
Kuvataiteilija Pirosmanin esiintyminen laulun venäjänkielisessä tekstissä ei välttämättä edes ole viittaus Georgian suuntaan. Pirosmani on laajasti tunnettu ja suosittu taiteilija, joka uskoakseni voi hyvinkin esiintyä romanttisessa laulussa ihan itsenään. Laulun alkuperäisessä tekstissä (löytyvät esim. täältä: http://www.dziesmuteksti.lv/songs.php?val=D&pageNr=1&SongID=3518) mitään...
Hei,
Kysymiäsi Ella Wilcken kirjoja ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wilckeltä on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa "Monan saaristokesä" vuodelta 1962 ja "Kesä omin päin" vuodelta 1942. Raahen kirjaston kautta voit saada kyseisiä kirjoja kaukolainaksi. Ensin mainittua kirjaa on mm. Oulun kaupunginkirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 50 snt. Jälkimmäistä kirjaa on mm. Varastokirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 5 €. Jos haluat Wilcken kirjan/kirjat kaukolainaksi, niin ota yhteyttä Raahen kaupunginkirjaston tietopalveluun puh. 08-4393324, email: kirjasto(at)raahe.fi, tai voit täyttää kaukolainapyyntölomakkeen osoitteessa: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
lähteet:
https://finna.fi ;
http://oukasrv6.ouka.fi...
Lähisukulaisen tietoja voi kysyä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään viime sotiin osallistuneiden sotilaskantakortteja. Niistä löytyvät talvi- ja jatkosotiin osallistuneista miehistä mm. henkilö-, palvelus- ja terveystiedot, joukko-osastot ja taistelut.
Lisätietoja kantakortista http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ohjeita kantakortin tilaamiseen: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-45, johon voi tutustua mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa, on divisioonittain jaoteltuna henkilöiden matrikkelitietoja, mutta teos ei ole aivan kattava.
Suomen sodissa menehtyneitä voi hakea tietokannasta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Hei,
äänikirjat ovat vielä tällä hetkellä CD-muodossa mutta tilanne on muuttumassa ihan lähipäivinä koska Kouvolan kirjastot ovat mukana Celiakirjaston Kirjasto kaikille-projektissa.
Kirjasto kaikille –projektin pilottikirjastot ovat kevään 2014 aikana suunnitelleet tulevaa äänikirjojen lainauspalvelua. Asiakkaille Celian tuottamia äänikirjoja tarjotaan laajasti syyskuussa 2014, jolloin pilottikirjastoista voi lainata äänikirjoja ja saada opastusta niiden käyttöön. Tarjolle tulee myös mainio kattaus tapahtumia.
Pilottikirjastoista asiakas saa halutessaan tunnukset Celian verkkopalveluun. Verkkopalvelussa on käytettävissä Celian koko äänikirjakokoelma, tällä hetkellä n. 40 000 kirjaa. Lainattavana ovat parhaat uutuudet ja vanhat klassikot....
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Vaarakirjastot -tietokannan ohje löytyy osoitteesta http://kohasuomeksi.wikispaces.com/12.+Nettikirjasto Oikeassa reunassa olevasta sisällysluettelosta (Table of Contents) pääsee klikkaamalla haluamaansa kohtaan ohjeessa. Ohjeessa käsiteltävä kohta on kehystetty punaisella.
Perus- ja tarkennetun haun ero on, että tarkennetussa haussa haluamansa hakuehdot (tekijä, nimeke, aihe jne.) voi valita alasvetovalikoista ja yhdistää hakuehdoilla (ja, tai, ei) toisin kuin perushaussa, jossa kaikki ehdot kirjoitetaan peräkkäin. Tarkennetussa haussa voi myös valita hakuun erilaisia rajauksia kuten esim. haluamaansa aineistolajikuvaketta klikkaamalla tai kirjoittamalla julkaisuajan alareunassa olevaan laatikkoon. Perushaussa rajauksia voi tehdä...
Pentti Lempiäinen kirjoittaa kirjassaan Suuri etunimikirja (Wsoy, 2004) Ada-nimestä:
Nimi juontaa heprean kielen sanasta, joka tarkoittaa jalokivikorua. Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarrka Jaakobin pojan Esaun vaimo. Kirkkohistoriassa tunnetaan myös Ada-niminen ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulla, tämän pyhimyksen muistopäivä on 4.12. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Adan nimipäivä oli vuoteen 1999 asti 30.10. Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä kuten Adalberga, Adalberta jne. Silloin nimi viittaisi aatelista tai jalosukuista tarkoittavaan sanaan. Suomessa Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona. Vuoden 2000...
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa, en valitettavasti pysty katsomaan, minkälainen tilanne varaamiesi kirjojen kohdalla on.
Jos kirjat olivat hyllyssä jossakin muussa HelMet-kirjastossa ja varasit ne tänään, on hyvinkin mahdollista, että ne ehtivät toiseen kirjastoon maanantaiksi, ainakin, jos kyse on kuljetuksesta Helsingin sisällä. Jos kirjat taas tulevat Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisisista, kuljetus kestää normaalisti 1-3 työpäivää.
On siis mahdotonta luvata varmasti, että kirjat olisivat maanantaina siinä kirjastossa, josta haluat ne noutaa. Varminta tällaisissa tilanteissa on yleensä soittaa johonkin kirjastoon, jossa haluttu teos on hyllyssä, varmistaa, että se löytyy, pyytää laittamaan teos sivuun nimelläsi ja käydä itse...
Viikon aloituspäivää muutettiin vuonna 1973, jolloin maanantai vahvistettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi.
"Kansainvälinen standardisoimisliitto ISO hyväksyi viikolle ja viikkonumeroinnille uudet standardit, jotka Helsingin yliopisto päätti ottaa käyttöön suomalaisissa kalentereissa vuoden 1973 alussa. Viikko tarkoittaa aina seitsemän päivän ajanjaksoa (kun aikaisemmin vuosi oli saattanut alkaa vaikkapa kaksi- vai viisipäiväisellä 'viikolla'). Viikon ensimmäinen päivä on aina maanantai." - Heikki Oja, Aikakirja 2013 (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013)
