Eräpäivä on kirjaston puolelta asetettu määräaika, jota lainaaja joko noudattaa tai sitten ei. Jos on tehty varaus, sen etenemistä voi normaalisti seurata verkkokirjaston kautta. Kun sen tilana on ODOTTAA NOUTOA tms., varauksen voi käydä hakemassa. Jos haluaa lainassa olevan saada käsiinsä ilman varausta, ei auta kuin istua koko aukioloaika silmä tarkkana palautuksen lähellä. Helpommalla varmaan pääsee, kun tekee varauksen.
Heikki Poroila
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
Jeanc Cocteaun näytelmän Antigone suomennos on lainattavissa näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Näytelmän suomensi Vilho Kallioinen suonna 1959.
https://www.finna.fi/Record/arsca.73557
Teatterikorkeakoulun yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://lib.uniarts.fi/
Runon nimi on Suvi-ilta ja sen on kirjoittanut Väinö Mäkelä. Runo löytyy ainakin teoksesta "Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa" (WSOY, 1949). Kirjaa on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1065558 . Tekijänoikeussyistä runoa ei voi julkaista tässä vastauksessa.
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä...
Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän Veljestä on tehty selkokielinen (lyhennetty versio), jossa kaikki päätapahtumat ovat mukana. Mukautetun version ovat kirjoittaneet Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen. Anita Takala on laatinut piirrokset.
Lähde:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2043188__Sseitsem%C3%A4n%20veljest%C3%A4__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C5__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helsingin urheiluhallien liikuntapaikoissa ei ole erillisiä uimavuoroja muslimitaustaiselle naisväestölle. Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä miehillä ja naisilla on omat erilliset uintivuoronsa. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001.
Lähde: https://www.google.com/search?rls=com.microsoft:fi-FI&q=helsingin+uimahallit&npsic=0&rflfq=1&rlha=0&rllag=60179059,24929562,1542&tbm=lcl&ved=2ahUKEwiGmvuIlpblAhWIxMQBHf1DA_oQjGp6BAgKEDw&tbs=lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2&rldoc=1#rlfi=hd:;si:107549101948292786;mv:[[60.281656899999994,25.158165399999998],[60.1511272,24.8457044]];tbs:lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf...
Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy useita tutkimuksia, joihin voi tutustua verkossa: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/tutkimukset/. Tietoa löytyy mm. kotimaisen elokuvan yleisöistä ja eri vuosina tehdyistä elokuvateatteritutkimuksista.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-ajan osallistumisen tutkimuksessa käy ilmi, että naiset käyvät Suomessa ainakin jonkin verran enemmän elokuvissa kuin miehet. Tilastotietoon voi tutustua Tilastokeskuksen sivuilla: http://stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html
Elokuvateattereiden yleisöt tutkimus vuodelta 2016 tukee tätä näkemystä. Tutkimuksessa selvitettiin 13 elokuvateatterin yleisöprofiileja: https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2020/10/...
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Aleksandr Puškinin näytelmää Pir vo vremâ čumy (Пир во время чумы) ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://finna.fi
https://www.dramacorner.fi/fi
Artclipper-myyntikokoelmassa näyttäisi olevan myynnissä muutamia Einar Raudseppin nimellä olevia maalauksia, joiden hintapyynnöt liikkuvat 500 - 1000 € välillä. Hagelstam & co huutokaupan sivulla kahden eri taiteilijan maalausten yhteinen vasarahinta on ollut 50 €, toisesta tekijästä mainitaan vain sukunimi Raudsepp.
Sukunimi tosiaan viittaa Viroon. Einar Raudseppistä itsestään on hyvin niukasti tietoja saatavilla. Suomen kuvataiteilijaluetteloista ei löytynyt kyseistä henkilöä. Teoksessa Viron taiteen historia mainitaan Juhan Raudsepp (1896-1984), mutta ei Einar Raudseppiä.
Taideteosten arvioinnissa ja tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen (esim. taidehuutokaupat Bukowskis sekä Hagelstam...
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on...
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Hei!
Kysymästäsi toti/teelasi-astiastosta onnistui löytymään vain tieto, että Therm Raso on ollut saksalainen lasinvalmistaja Jenassa.
Tarkempaa arviointia astiastolle voi kysyä esim. seuraavista paikoista:
- Antiikki & Design-lehdestä löytyy "Mikä, missä, milloin"-palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja
- Bukowskis arviointi Online-sivusto, johon voi lähettää tarkempia tietoja ja kuvia esineistä; asiantuntijat arvioivat esineet ilmaiseksi
- Hagelstam-huutokaupat- sivustolta voi pyytää suuntaa-antavaa myöskin ilmaista arviointia; email: arviointi@hagelstam.fi
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
http://www.hagelstam.fi/osta-myy
...
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa...
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila
