Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlanäyttely oli Kuopiossa 1.12.2017 - 29.1.2018. Lisää tietoa juhlanäyttelystä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/06/pikku-kakkosen-juhlanayttely-kutsuu-leikkimaan
Muista näyttelyistä Kuopiossa ei löytynyt tietoa.
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Jos valitset seutuvarauksen Kirkes-kirjastoista varatessasi, voit saada lainasi mistä tahansa Kirkes-kirjastosta (Tuusula, Mäntsälä, Järvenpää, Kerava). Ilman seutuvarausta varattu aineisto ei tule Keravan kirjastosta. Seutuvarausmaksu on 1,50, mutta varaaminen omasta varauskokoelmasta on maksutonta. Lisää tietoa Kirkes-kirjastojen sivuilta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on vanhat Ilta-sanomat mikrofilmeinä vuodesta 1932 alkaen (29.2.-). Mikrofilmejä voi tulla kirjastoon lukemaan kirjaston aukioloaikoina lukulaitteelta. Kuvan löytäminen voi tosin olla iso urakka, jos lehden päivämäärä ei ole tiedossasi.
Lukulaitteita on kaksi, toiselta voi myös tulostaa ja skannata. Lukulaitteen voi varata Varaamo-palvelun kautta. Alla lisää tietoa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600468__Siltasanomat__P0%2C3__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Runosta ei löytynyt selailemalla suomennosta Mawlana Rumin kirjoista Rakkaus on musta leijona tai Ruokopillin tarinoita. Molemmat on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, samoin kuin lastenkirjan Kauppias ja papukaija. Lisäksi Anni Sumari on suomentanut englanninkielisestä käännöksestä runokertomusteoksen Kalebassin veistämisen taito, jota en tällä erää päässyt lukemaan.
Oltuani yhteydessä Hämeen-Anttilaan hän sanoi, että runo on todennäköisesti Rumin ja ettei hän ainakaan muista itse kääntäneensä sitä suomeksi. Näin ollen siitä ei hyvin todennäköisesti ole olemassa suomennosta, ellei sitten Sumarin kääntämässä teoksessa. Abu'l-Khayria ei tiettävästi ole suomennettu lainkaan.
Major League Eating -lajiliiton mukaan kananmunansyöntiennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen kilpasyömäri Joey Chestnut. Hän söi vuonna 2013 peräti 141 kovaksikeitettyä munaa kahdeksassa minuutissa.
https://majorleagueeating.com/records
Kilpasyömisellä on varsinkin Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Tarinan mukaan vuonna 1916 järjestettiin ensimmäiset hot dog -syöntikisat alkuperäisessä Nathan's Famous -ravintolassa Coney Islandilla New Yorkissa. Nykyään Nathan's Hot Dog Eating Contest on kilpasyömisen suurin ja merkittävin tapahtuma. Joey Chestnut on hallitseva mestari myös tässä kisassa. Tänä vuonna Chestnut söi kymmenessä minuutissa 75 nakkisämpylää. Naisten sarjassa Miki Sudo söi 48.5 nakkisämpylää...
Kirjan saa kyllä kaukolainaksi Kyyti-alueen ulkopuolelta. Kaukolaina maksaa Kouvolassa 3 €. Kaukopalvelupyynnön voi lähettää kaukopalvelulomakkeella Kyyti-Finnasta tai voitte tehdä sen seuraavan kirjastokäyntinne yhteydessä.
Voit korvata kadonneet teokset missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Mikäli kyseisiä teoksia on vielä saatavana vielä kirjakaupoista, voit korvata kadonneen teoksen uudella kappaleella.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Heti aluksi täytyy varoittaa, että vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Päiväkirjoilla ei ole mitään julkistusaikaa, vaan niiden julkistaminen on kokonaan kirjoittajan itsensä tai hänen perikuntansa asia. Luultavasti useimmat päiväkirjat eivät tule koskaan julki siinä mielessä, että ne julkaistaisiin kaikille avoimesti. Arkistoihin talletetuille päiväkirjoille on saatettu säätää jokin salassapitoaika, jonka jälkeen ne ovat kenen tahansa vapaasti luettavissa. Päiväkirjan omistajalla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta julkistaa koskeen päiväkirjaa.
Yleisesti ottaen päiväkirjan julkaisemista koskee sama...
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Nopealla silmäilyllä näille 'linna'-alkuisille nimityksille ei Joensuuta käsittelevästä kirjallisuudesta tunnu löytyvän selitystä. Lähteissä toistui useaan otteeseen kaksi eri karttaa: vuoden 1848 asemakaava, jossa Linnunlahti on muodossa 'Linnalaks', sekä Jakob Richard Steniuksen piirtämä karttaluonnos Joensuusta v. 1840-1848, jossa esiintyy nimitys 'Linnaniemi'. Kirjoitusvirheestä siis tuskin on kyse, vaan pikemminkin paikan ruotsinkielisen nimen 'Linnalax' mukailemisesta. Joensuun ruotsinkielisiä paikannimiä on käsitelty tässä opinnäytteessä v. 2019: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190586/urn_nbn_fi_uef…. Tekijän mukaan nimen Linnalax etymologia on epäselvä.
Kiinan kansanperinteessä on ollut ainakin Xihe-niminen jumalatar, jota pidettiin valon jumalattarena. Xihe oli itäisen taivaan jumala Di Junin toinen vaimo ja kymmenen auringon äiti.
Vanhan kiinalaisen ajanlaskun mukaan viikko kesti kymmenen päivää, joina jokaisena yksi auringon jumalattaren lapsista ilmestyi taivaalle äitinsä valotaakkaa kantamaan, kunnes, edelleen hyvin vanhan mytologian mukaan, eräänä päivänä (noin 2100 eaa) kaikki kymmenen aurinkoa olisivat taivaalla samaan aikaan. Tällöin Maan oli määrä palaa.
Kiinalainen muinaisusko oli polyteistinen, eli yksittäisiä jumalia ei palvottu niinkään kuin kaikkeutta, jonka eri puolia eri jumaluudet edustivat. Toki joillekin yksittäisille jumalille ja jumalattarille oli alttareita...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite, mutta sillä ei ole mahdollista editoida videoita. Alla on linkkejä joihinkin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat mm. videoiden editointia:
https://www.digiaura.fi/
https://www.fonecta.fi/haku/videon+editointi+turku
Mikäli toinen henkilö lainaa sinun varaamasi kirjan omalle kortilleen, hän ei tarvitse siihen valtakirjaa. Sinun kannattaa kuitenkin kertoa varauksesi noutavalle henkilölle, mistä varaushyllystä varauksesi löytyy (varaushyllyn numero sähköpostiviestistä) ja mistä kirjasta tai muusta aineistoista on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
