Tähän kysymykseen on osittain vastattu jo aiemmin: https://urly.fi/1GST (katso myös vastauksen kommentti). Tässä vastaus uudestaan täydennettynä tiedoilla suomenkielisestä versiosta:
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana...
Raamatusta ei löydy kyseistä tekstiä.
Netistä löytyy eri hakukoneita, joilla voi hakusanan avulla etsiä kohtia Raamatun eri käännöksistä:
https://raamattu.fi/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Eduskunnan sivustolla kerrotaan näin:
"Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä."
Suomen laissa 73 § sanotaan:
"Perustuslain säätämisjärjestys
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta...
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Kirja on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja sen voi jo varata tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2431219?lang=fin. Voit toki myös soittaa minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalveluun tai käydä kirjastossa paikan päällä, jolloin henkilökunta tekee varauksen puolestasi.
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Kotiliesi Käsityö -lehden syksyn 2017 numeroita on lainattavissa useissa Helmet-kirjastoissa. E-lehtenä näin vanhoja numeroita ei ole luettavissa. eMagz-palvelun arkistossa on luettavissa.
Voit varata itse vain yhden kunkin lehden numeron. Jos haluat varata useamman numeron, ota yhteyttä kirjastoon, niin virkailija tekee varaukset puolestasi.
Lehtien varaaminen tapahtuu näin. Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
https://kirjtuo1.helmet.fi/...
Helmet-kirjastokortin voi saada, vaikkei asu pääkaupunkiseudulla. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan kuitenkin Suomessa oleva osoite.
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus (ks. linkki alla).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyystodistukset(105340)
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen täällä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on vanhoja Seura-lehden vuosikertoja. 1950-luvulta on vuoden 1953 numerot 1-26:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1092940__Sseura__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
Ainakaan kansikuvana näissä lehdissä ei ole etsimääsi kuvaa. Lehtiä voi tulla selaamaan Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Muita numeroita ja vuosia kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea...
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för...
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, se saattaa merkitä mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-maija-nimen-merkitys
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-on-danyela-ja-maria?language_content_entity=sv
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Anne Saarikalle:...
Jos varauksen noutopaikka on Espoossa, kirjastojärjestelmä katsoo ensin Espoon kirjastojen tilanteen, aloittaen noutokirjastosta. Jos noutokirjastossa ei ole vapaita kappaleita, katsotaan ensin isompien kirjastojen tilanne ennen pienempiin siirtymistä. Jos Espoossa ei ole vapaita kappaleita, siirrytään Vantaan isompiin kirjastoihin, jonka jälkeen Vantaan pienemmät ja Kauniainen. Mikäli näissäkään ei ole vapaita kappaleita, katsotaan Helsingin tilanne jälleen isoimmista alkaen.
Helsingissä ensisijaisesti Helsingin kappaleet ja sitten muut Helmet-alueen kaupungit. Kauniaisista noudettaessa ensin oma kokoelma ja sitten Espoo ja Vantaa ennen Helsinkiä; Vantaalla ensin Vantaa, sitten Espoo ja Kauniainen ja viimeisenä Helsinki....
Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://...
Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston aineiston mukaan vuosien 1990–2019 aikana elävän lapsen synnyttäneistä äideistä nuorin on ollut 12-vuotias. Tätä nuorempiakin äidiksi tulleita on voinut olla aiempien vuosien aineistoissa, mutta vanhemman tilastoaineiston läpikäyminen on jo melko työlästä. Niitä tarkasteltaessa pitäisi varmistaa, että syntynyt lapsi on syntyneiden vuositilastossa, eikä äiti ole synnyttänyt lasta esim. ennen kuin on muuttanut Suomeen. Tilastoon otetaan ne tapaukset, joissa äiti asui vakinaisesti Suomessa lapsen syntymähetkellä.
