| Mitä vaaditaan siihen, että voi saada levytyssopimuksen? Olen viime aikoina keskustellut Juice Leskisen lauluäänestä, joka ei ollut mikään paras mahdollinen,… |
350 |
|
|
|
70-luvulla lauluäänellä oli kevyen musiikin levytyssopimuksia solmittaessa merkitystä lähinnä iskelmämusiikissa. Rockmusiikissa sopimukset tehtiin usein pikemminkin lauluäänestä huolimatta – kriteerit olivat tyystin toiset. Sitä paitsi, Juice sai levytyssopimuksensa Coitus Int -yhtyeen jäsenenä: Love Records kiinnitti levyttävien taiteilijoidensa joukkoon yhtyeen – yhtyeen, jossa oli useita laulajia ja lauluääniä (mm. Mikko Alatalo). Coitus Intistä tuli Juice Leskinen & Coitus Int vasta yhtyeen ensilevyn myötä.
Love Recordsin johtajistoon kuulunut Atte Blom kommentoi Coitus Intille levytyssopimuksen tuottaneita demonauhoituksia näin: "Mulla ei ole muusikkotaustaa, mutta olin jollain lailla polliittisesti valveutunut ja mä olin aina... |
| Etsin kirjaa dystopiasta jossa Suomi on taantunut tasa-arvokehtyksessä jonnekin 1950- 60- luvulle. Naisilla on arvoa vain synnyttäjinä ja kaunistuksena miehen… |
287 |
|
|
|
Kyseessä lienee Johanna Sinisalon Auringon ydin.
Auringon ydin | Kirjasampo |
| Kuka tai ketkä olivat Tampereen sairashuoneen ensimmäiset lääkärit,. Sairashuone avattiin 1848? |
423 |
|
|
|
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/... |
| Miksi konduktööri naurahtaa Rautatie-romaanissa, kun Liisa kysyy häneltä, että ei kai vain kävisi niin, että juna kaatuisi tai lehmä jäisi alle? Hän siis ei… |
264 |
|
|
|
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta) |
| Mitkä maat ovat viimeksi liittyneet Natoon ja miten Turkki ja Unkari kohtelivat niitä ratifiointivaiheessa? |
629 |
|
|
|
Uusin tulokas Natossa on vuonna 2020 liittynyt Pohjois-Makedonia. Pahin änkyrä sen jäsenyyden tiellä ei ollut Turkki eikä Unkari, vaan Kreikka, joka onnistui jarruttamaan Makedonian – nykyisen Pohjois-Makedonian – jäsenyyshakemusta niin kauan, että liittymiseen kului lopulta 12 vuotta, vuodesta 2008 vuoteen 2020. Syynä tähän oli maiden välinen kiista Makedonian nimestä, joka ratkesi vasta Makedonian muutettua nimensä. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia.
Kreikkaan verrattuna Turkin viivyttely Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa oli varsin vaatimatonta. Presidentti Erdoğan odotutti kolme kuukautta, ennen kuin jätti liittymispöytäkirjan parlamentin käsiteltäväksi ja... |
| " He who has a why to live can bear almost any how. " Onko tätä Nietzschen sitaattia suomennettu? |
456 |
|
|
|
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten." |
| Thomas Hardyn Pormestarin tarinan alkuteoksessa on tällainen kohta: "It suck’d me first, and now sucks thee, And in this flea, our two bloods mingled bee."… |
198 |
|
|
|
Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään.
Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan:
"If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the... |
| Mitä "drama teacher" opettaa englannissa lapsille / nuorille kouluissa? Onko se pakollinen aine kaikille? Suomessa ei kai ole mitään vastaavaa? |
352 |
|
|
|
Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja."
Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi)
Eroja toki on – huomattaviakin – ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen... |
| Tätini aina muistelee lausuneensa kansalouluikäisenä joulukirkossa runon mutta runon nimi&kirjoittaja hukassa. Tapahtunut noin 1950- luvun lopulla tai 1960… |
191 |
|
|
|
Täsmälleen kysymyksessä esitetyllä tavalla alkavaa jouluaiheista runoa ei vastaani valitettavasti tullut. Lähimmäs osunee J. L. Runebergin Joulu-aatto kuineen, korpineen ja susineen: "Kuu kalvas kankaan hopeoi ; / ulvonta korven sutten soi, / -- " |
| Onko George Bernad Shaw'n näytelmä The Doctor's Dilemma suomennettu ja jos on, millä nimellä? |
174 |
|
|
|
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968). |
| Missähän Veikko Huovisen kirjassa on hulvaton tarina, jossa miehet kiipesivät puihin ja viettivät siellä talven? |
351 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992). |
| Kenen runo: tuuli tulee ulvoen myös pesään pienen pääskysen ja sanoo lennä lennä. Ja pääsyn täytyy mennä. Vain iloa ja ikävää on pieni musta silkkipää… |
1169 |
|
|
|
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
|
| Mistä tulee sanonta, että jos jokin on yhdentekevää, se on yksi lysti? |
829 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero). |
| Asuintaloissa pitää olla selkeästi merkittynä talon numero. Muistelen että siitä on laki - mikä on minimikoko tuolle numerolle. Muistanko oikein? |
3685 |
|
|
|
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 84§ säätää rakennuksen osoitenumeron merkitsemistä vain yleispiirteisesti ja jättää yksityiskohdat kuntien huoleksi: "Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle."
Tampereella talojen numeroinnissa noudatetaan tällä hetkellä rakennustarkastajan vuonna 1988 tekemää päätöstä, jonka mukaan osoitenumerokilven on oltava pohjaltaan musta, vähintään 14 cm korkea ja siinä on oltava vähintään 10 cm korkeat vaaleat... |
| Montako kertaa päivässä (minä kellonaikoina) Suomen Yleisradio lähetti suomenkielisiä radiouutisia pääkanavallaan 1960-luvun alussa? |
365 |
|
|
|
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv |
| Onko Clement Clarke Mooren "The Night Before Christmas" -kirjaa suomennettu? Löysin jostain tiedon, että Sinikka Salokorpi olisi mahdollisesti suomentanut… |
796 |
|
|
|
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana.... |
| Mitähän mahdetaan tarkoittaa Jenni Vartiaisen kappalessa junat ja naiset kun siinä on mm. kohta: "Ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa" |
434 |
|
|
|
Kysymyksen säe on peräisin kappaleen säkeistöstä, joka neuvoo kuulijaa välttämään inhimillisten tunteiden projisoimista elottomiin esineisiin tai luontoon: vaikka ovi kuinka kuulostaisi vaikertavan sitä suljettaessa, ei sen narinaa pidä ajatella itkuna ("Älä luule että itkee ovi kun se suljetaan / se vain kuuluu lähtiessä ihan hiljaa narahtaa"), eikä vuorikaan itke, vaan mielessämme kyynelvirtana hahmottuva vuo on pelkkää kevään sulattamaa jäätä ("Eikä ne oo kyyneleitä joita vuori vuodattaa / ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa"). |
| Mitä Quinn tarkottaa? |
484 |
|
|
|
Sekä etu- että sukunimenä tunnettu Quinn on anglisoitu muoto gaelinkielisestä sukunimestä Ó Cuinn ('Connin jälkeläinen'), joka pohjautuu gaelin "johtajaa" tai "päällikköä" merkitsevään sanaan.
Lähteet:
Patrick Hanks, Babies' names
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames |
| Vuonna 2003 oli Radio Novan mainos, jossa olivat Samuli Edelmann ja Kym March. Joskus olen miettinyt, että oliko March tuossa mainoksessa ihan oikeasti vai… |
123 |
|
|
|
Marsh oli esiintymässä Suomessa vuonna 2003 Elämä lapselle -konsertin ulkomaisena tähtivieraana – pelkän mainoksen vuoksi hän ei täällä ollut.
Radio Nova kuuluu Elämä lapselle -konsertin järjestäjän Lastenklinikoiden kummit ry:n pääyhteistyökumppaneihin.
Kym Marsh Elämä lapselle -konserttiin - MTVuutiset.fi
Nykyiset yhteistyökumppanit - Kummit |
| Onko Matilla ja Tepolla muita sisaruksia kuin nyt jo edesmennyt Seppo ja mitä heidän vanhempansa tekivät työkseen? |
1572 |
|
|
|
Teuvo ja Linnea Ruohosella ei ollut muita lapsia kuin Seppo (s. 25.4.1946), Teppo (s. 1.3.1948) ja Matti (8.8.1949). Teuvo Ruohonen oli ammatiltaan valuri ja Linnea sairaala-apulainen.
Lähde:
Markku Heikkilä, Matti ja Teppo : vitsit & vaiheet |
Kysy kirjastonhoitajalta