| Mistä teoksesta löytyy Aari Surakan kirjoittama runo "Katoamaton" |
403 |
|
|
|
Katoamaton löytyy Surakan vuonna 1961 julkaistusta kokoelmasta Jumalan siunaus yksinäisyydessä. |
| Miten seitsemän veljeksen äiti kuoli? |
979 |
|
|
|
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta... |
| Lapseni kysyi minulta eilen, että onko maailmassa enemmän kuolleita ihmisiä kuin nyt eläviä? Eli onko nyt eläviä ihmisiä enemmän lukumäärällisesti kuin niitä… |
897 |
|
|
|
Joskus 1970-luvun tienoilla maailmalla alkoi levitä näennäistotuus, jonka mukaan maapallon väestö olisi lisääntynyt niin paljon, että elävien ihmisten lukumäärä olisi jo suurempi kuin kuolleiden. Huikeimmat väitteet ovat esittäneet, että jopa 75% koskaan eläneistä ihmisistä olisi yhä elossa. Väestötieteilijä Carl Haub on kuitenkin tekemiinsä arvioihin pohjautuvien laskelmien perusteella osoittanut tämän paikkansapitämättömäksi pötypuheeksi. Haubin mukaan vuosituhannen alkupuolella (2002) kaikkina aikoina maailmassa eläneiden ihmisten yhteenlaskettu lukumäärä oli noin 106 miljardia, mistä sillä hetkellä elävien osuus oli vain noin 6%. Elävät ovat siis selvänä vähemmistönä ihmiskunnan väestöhistoriassa, ja on luultavaa, ettei heidän määränsä... |
| Missä murteessa "rapata" tarkoittaa sitä, että syö lautasen tyhjäksi tai ainakin sillä tavalla, ettei siihen hirveästi jää esim. kastiketta? |
685 |
|
|
|
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla... |
| Iisalmessa oli kuulemma 1900-luvun alkupuolella tapana "huutaa morsianta ulos". Mitähän tuo tarkalleen tarkoittaa? Isoäitini häihin oli kuulemma eräs… |
220 |
|
|
|
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä... |
| Ala-asteella ollessani (70-luvulla) löysin pienestä kunnankirjastosta lasten ja nuortenkirjan katupojasta joka löysi koiran... ja yhdessä he ratkoivat… |
303 |
|
|
|
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo |
| Tarvitseeko Suomen pääministerin käydä armeijaa? Jos hän joutuisi ottamaan presidentin työtehtävät, siihen kuuluisi myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä… |
726 |
|
|
|
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä... |
| Etsin kahta kirjaa, jotka olivat kotonani 60-luvun alussa. Monte Criston kreivi, jossa oli mustavalkoisia kuvia kirjasta tehdystä elokuvasta. Kirja oli ehkä… |
134 |
|
|
|
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951). |
| Arvid Järnefeltin Vehk´ojalaiset-kirjassa (1907) esiintyy Allianssikirkko-niminen rakennus. Kuvittelin tämän olevan mahdollisesti Helsingissä Punavuoren… |
214 |
|
|
|
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina... |
| Mitä eroa on raejuustolla ja maitorahkalla? Miksi raejuustoa aina hehkutetaan ruokaremonteissa? En ymmärrä. |
3099 |
|
|
|
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä... |
| 1900-luvun alkupuolella ilmestyi kolme Laululipas-kirjaa numeroituina 1, 2 ja 3. Numero yhdessä on 595 laulua, numero kahdessa 499 laulua ja numero kolmessa… |
334 |
|
|
|
Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
|
| Paikannimi "Kesälahti" |
275 |
|
|
|
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät... |
| Rutger Bregman Hyvän historia-kirjassa kerrotaan, että toisen maailmansodan aikana Tanskan kansa yhteistuumin kieltäytyi luovuttamasta Tanskan juutalaisia… |
448 |
|
|
|
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon... |
| Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? |
6902 |
|
|
|
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mistä tulee sanonta "pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä"? Google näyttää lähinnä lähteitä, joissa tuo laitetaan Jeesukseen liittyväksi tarinaksi - mutta… |
4055 |
|
|
|
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (... |
| Keravan kirjaston poistomyynti näkyy olevan valtakunnallinen uutinen (hs.fi 14.3.). Milloin ruvettiin järjestämään muissa kirjastoissa ajankohtaisuutensa… |
274 |
|
|
|
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa... |
| Helka Mäkisen väitöskirjassa "Elli Tompuri -Uusi nainen ja punainen diiva" sivulla 187 kerrotaan Tompurin ohjaaman Työnlausujien -puhekuoron (1935-1940)… |
201 |
|
|
|
Elvi Sinervon runo "Rakentajat" on julkaistu "Työläisnaisten urheilulehdessä" 01.01.1934, numerossa 11, sivulla 217. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu).
Sinervo, Elvi: Rakentajat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Työläisnaisten urheilulehti, 01.01.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/866386?page=33
|
| Runo Hidas valssi Kirjoittanut Maire Vaajakallio Mistä löydän tämän runon? |
321 |
|
|
|
Hitaan valssin voi löytää ainakin kahdesta runoantologiasta:
Maan ilmeet : Keski-Suomen Kirjailijain runoantologia (Keski-Suomen Kirjailijat, 1976)
Runon ääni : lausujain juhla-antologia (WSOY, 1988) |
| Tämä kysymys saattaa vaikuttaa epätodelta, mutta en ole yksin näköhavaintoni kanssa. Miten kahvinkeittimestä voi tulla enemmän valmista kahvia, kuin mitä… |
1123 |
|
|
|
Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi... |
| Taas kerran minulla olisi kaksi kysymystä ensimmäinen kysymys onko tietoa mistä johtuu että salibandy ottelussa ei vaihde kenttäpuolia erätauolla nykyisin? Ja… |
258 |
|
|
|
Salibandyn 1.7.2022 alkaen voimassa olevien sääntöjen mukaan joukkueet vaihtavat pelipuolia erätauon aikana, ja mikäli erotuomarien mielestä jompikumpi pelipuolista on toista parempi, joukkueiden tulee vaihtaa kenttäpuolia myös kolmannen erän puolivälissä.
Pelisäännöt - Suomen Salibandyliitto
Englantilainen John Ellis on jaotellut brittiläisen television puolivuosisataisen historian kolmeen jaksoon: niukkuuden, saatavuuden ja yltäkylläisyyden kauteen. Ohjelmatarjonnan määrän perusteella tämä kolmijako pätee myös suomalaiseen televisiohistoriaan. Miltei neljännesvuosisadan ajan (1980-luvun puoliväliin saakka) kahden kanavan järjestelmä tarjosi niukkuutta vain runsaat kymmenen tuntia ohjelmaa vuorokaudessa. Päivittänen tarjonta lisääntyi... |
Kysy kirjastonhoitajalta