| Löytyykö sellaista fraktaaligeneraattoria joka generoisi 5 000px * 5000px tai yli kuvia? |
143 |
|
|
|
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html. |
| Mikä on elokuvan "Tarkoituksena tappaa" alkuperäinen nimi? |
180 |
|
|
|
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Mikä on sanan "romahtaa" alkuperä? Tuli mieleen voisiko juontua oikeasti Rooman romahtamisesta. |
263 |
|
|
|
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö) |
| Miten selittää "todellisuuspohjainen teos"? Se ei kait ole elämäkerta? |
283 |
|
|
|
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005). |
| Etsin nuotteja Kaija Koo Illan Tullen kappaleeseen. Osaisiko joku auttaa minua? |
229 |
|
|
|
Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
|
| Kenen runoilijan runo alkaa sanoilla: Hei sanat! Missä olette? Tulkaa! Tarvitse teitä. Jotain pyrkii ulos. Jotain lämmintä ja väkevää. Tahtoisin antaa sen… |
165 |
|
|
|
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset. |
| Muistaako kukaan mikä kirja kyseessä? Kirjassa monta pientä tarinaa lemmikkieläimistä. Jokaisen tarinan lopussa lemmikki kuolee. Kirja kirjoitettu lemmikin… |
219 |
|
|
|
Pieniä tarinoita lemmikkien viimeisistä hetkistä niiden omin sanoin kerrottuna sisältää Heikki Salon kirja Kynsilehto. Tarinaa lehmän ampuvasta hirviporukasta tässä ei kuitenkaan ole, eikä kansikuvakaan täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa. Olisivatkohan nämä kulkeutuneet jostakin toisesta kirjasta muistikuvia sekoittamaan?
Kynsilehto | Kirjasampo |
| Helsinkiläinen kirjailija Kjell Westö vieraili pikkupoikana usein isoäitinsä luona Tampereella, jossa mummo asui työpaikallaan, johtamansa vanhainkodin talossa… |
330 |
|
|
|
Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti |
| Ystäväni on lapsuudessa lausunut runon, jossa teksti Kiukunharmaat pilviveikot, mikä teitä vaivaa? Eikö tuuli, paha tuuli, kuljetakaan laivaa, ettekö te pääse… |
228 |
|
|
|
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962). |
| Onko tietoa mitä liiketoimintaa kauppias Eino Parkkonen harjoitti Tampereella 50-luvulla? |
303 |
|
|
|
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla. |
| Wienin Filharmonikkojen uudenvuoden konsertissa soitettiin Josef Straussin teos Zeisserln. Walzer, op. 114, jossa käytettiin jonkinlaista lintupilliä, jolla ei… |
300 |
|
|
|
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
|
| Tietääkseni Juice Leskinen on kääntänyt Runebergin runoja, ainakin Vänrikki Stoolin tarinoita. Onko näitä tekstejä saatavissa jostain? Toinen kysymys: Onko… |
337 |
|
|
|
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai... |
| Haluaisin kuunnella Kalevalan luettuna, joko verkosta tai cd-ltä. |
298 |
|
|
|
Kalevala on saatavilla cd-äänikirjana PIKI-kirjastojen kokoelmassa.
YouTube-videopalvelusta löytyy myös osa Kalevalan runoista laulettuna: https://www.youtube.com/@kalevalalaulettuna4031/videos
|
| Joskus esitettiin televisiossa piirrettyä nimeltä Tukaanit. Mikä tämän sarjan alkuperäinen nimi on ja montako jaksoa siinä oli? |
200 |
|
|
|
Sarjan alkuperäinen nimi on Toucan 'Tecs ja sitä on tehty yhteensä 26 osaa.
Lähteet:
IMDB: https://www.imdb.com/title/tt5137458/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Toucan_Tecs |
| Onko Kalevi Ollin John- musikaaliin säveltämää Ainut armahin-kappaletta levytetty? |
375 |
|
|
|
En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain".
Petrus Schroderuksen Facebook-sivu:
https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/ |
| Osama bin Laden saatiin kiinni. Miksi Vladimir Putinia ei? |
298 |
|
|
|
Osama bin Ladenin ja Vladimir Putinin tilannetta ja heihin kohdistettuja toimia ei voi rinnastaa, koska bin Laden oli terroristijärjestön johtaja ja Putin taas itsenäisen valtion laillinen johtaja.
Sodallakin on kuitenkin sääntönsä, ja niiden rikkomisesta voidaan myös rangaista. Sotarikosoikeudenkäyntejä voivat järjestää eri valtioiden kansalliset tuomioistuimet tai kansainvälinen viranomainen.
Tietoa sodan säännöistä ja sotarikoksista esim. Punaisen ristin sivuilla: https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/mitka-sodan-o…, https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Tietoa kansainvälisestä oikeudesta Eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j... |
| Milloin alkaa Sideerinen vuosi? "Meidän" vuotemme alkaa tammikuun 1 pvä, mutta miten "oikea" vuosi? En oikein löytänyt vastausta... |
582 |
|
|
|
Sen jälkeen, kun Nikolaus Kopernikus oli saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi siitä, että maa kiertää aurinkoa, yhteen kierrokseen kuluvasta ajasta tuli vuosi. Kalenterivuosi on keinotekoinen ajanlaskua varten määritelty vuosi, ja nykyisen kalenterivuotemme alkupisteeksi on sovittu tammikuun ensimmäinen päivä. Trooppinen vuosi eli aurinkovuosi on se aika, jonka kuluttua aurinko on uudelleen samassa pisteessä vuodenaikojen kierrossa. Virallisesti trooppinen vuosi on aikaväli, jonka kuluessa Maa kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri ja jonka alku- ja päätepisteenä on kevätpäiväntasaus. Sideerinen vuosi ilmaisee vuoden "oikean" pituuden, maan todellisen kiertoajan auringon ympäri tähtien suhteen – sillä ei ole mihinkään kalenteriin sidottua... |
| Etsin Ida Rauman palkitussa kirjassa aminttua Jarkko Laineen runoa, jossa sanotaan: "Nyt avatun kirjekuoren nurjalla puoella elämän ja kuoleman ohjeet"… |
195 |
|
|
|
Siteerattu Jarkko Laineen runo on Jag är väl inte en ängel kokoelmasta Jumala saalistaa öisin (Otava, 2005). |
| Onko olemassa kirjaa jossa selitetään ja käydään läpi vanhoja muinaissuomalaisia nimiä? |
206 |
|
|
|
Käypä lähde tähän tarkoitukseen voisi olla A. V. Forsmanin Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen nimistön alalla. 1 (SKS, 1894). Sen vuonna 1891 ilmestyneen ensimmäisen laitoksen alanimekkeenä oli Pakanuudenaikainen nimistö, ja tämän mukaisesti Forsman teoksessaan paneutuu tutkimaan, "kuinka nimittivät itseään muinaiset esi-isämme ennenkuin he kristinuskon tuomien uutten olojen johdosta vastaanottivat sen nimistön, jota vieläkin käytämme". |
| Törmäsin suomenkieliseen lauluun, jossa lauletaan että Aleksille taikinaa ja Juliukselle voita. Lisäksi Julius saa kyllä tulla kun hän on niin nätti poika… |
704 |
|
|
|
Laulun on selitetty liittyvän entisaikaisiin kosiomenoihin: Aleksi ja Julius ovat kumpainenkin kosineet talon tytärtä. Aleksi ei ole sulhoksi kelvannut, mistä hänelle on jätetty merkiksi taikinaa. Nätti poika Julius on ollut Aleksia menestyksekkäämpi ja voilla on viestitty kosinnan hyväksymisestä. |
Kysy kirjastonhoitajalta