Kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, mutta voisiko kyseessä olla kirja Kummitusmatkat: Seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)? Kirjassa on kolme tarinaa, joissa jokaisella aukeamalla on ratkottava tehtävä. Useimmiten tehtävä liittyy juuri kuvien yksityiskohtien tutkimiseen ja loogiseen päättelyyn. Yhdessä tarinassa ollaan aavelinnassa, toisessa kummituskartanossa. Kirjaa löytyy vielä joistakin Suomen kirjastoista.
Hei! Valitettavasti meiltä ei voi lainata tiibetiläisiä äänimaljoja, mutta monia muita soittimia on lainattavissa pääkirjastosta. Niistä löydät lisätietoja tästä verkkokirjaston uutisesta.
Vaikea kysymys, etenkin kun runous on niin pitkälle makuasia ja yhteistyöstä on vaikeaa löytää runoja muutenkin. Mutta ystävyydestä niitä kyllä löytyy. Itse olen aina pitänyt oheisesta runosta, jonka tekijä/alkuperä on tuntematon:
Monta on kaunista, monta on hyvää,
vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito,
sen omaa vain ystävä, jonka sydän on aito.
Runo löytyy mm. täältä:
https://kotiliesi.fi/juhlat/valitse-ystavanpaivaruno-kokosimme-lukijoiden-lempirunot/
Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi....
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen...
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Mäyräkoira Rillaa ei löytynyt eikä myöskään karhua, joka ajeli turkkinsa. Sen sijaan Finna-haussa mäyräkoirat ja satukirjat (miinus Pekka Töpöhäntä), on mukana B. Lindgrenin Raisu Roosa tarhassa. Voisiko olla kyse tästä mäyräkoirakirjasto, https://www.finna.fi/Record/anders.166514?imgid=1?
Lorentzen, Sven-Olof, Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja / kert. Sven-Olof Lorentzen ; kuv. Eva Lindström ; [suom. Kaarina Kolu]. WSOY, 1986 (2005) kirjassa mäyrä ajaa turkkinsa, jotta hän kelpaisi töihin ihmisten autokorjaamolle. Voisikohan olla tästä kyse?
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
Hei
Oletan, että haluat päästä lukemaan kirjaston kautta? Jos voit maksaa vähän löytyy maksullisia äänikirja- ja kirjapalveluita.
Suomalaisisissa kirjastoissa tarkistamme henkilöllisyyden kirjastokorttia tehdessä. Ilman korttia et pääse e-aineistoihin.
Helle-kirjastoissa on e-asiakkuus nyt koronan aikaan. E-asiakkuuden saat soittamalla tai lähettämällä turvallisen sähköpostin tietojesi kanssa. Tarvitsemme henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosotteen, puhelinnumeron ja toivomasi PIN-koodin (neljä numeroa). Saat sitten kirjastokortin numeron ja voit käyttää e-palveluita. Katso täältä mitä e-palveluita Helle-kirjastot tarjoavat: https://helle.finna.fi/Content/e-aineisto. Saman linkin kautta löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
Ylen Arkistosta kerrottiin, että ensimmäinen osa saksalaisesta etsiväsarjasta Derrick esitettiin Suomen televisiossa 24.1.1987 TV2:ssa myöhäisillassa klo 22.
Yle Arkisto
https://www.hs.fi/
Kiimingin kirkossa sekä kirkon kellotapulissa on paanukatot.
Kiimingin seurakunnan rakennuksista voi lukea lisää seuraavista lähteistä:
Museovirasto | Rakennusperintö | Kiimingin kirkko
Hannu Pelkonen: Kiimingin seurakunnan historia (1981)
Hei
Oletteko kokeilleet näitä?
Dav Pilkeyn Kapteeni kalsari-kirjat
Andy Griffithsin ja Teddy Dentonin Puumaja-kirjat
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Bert-kirjat
Max Brallierin sarja Maailman viimeiset tyypit
Nämä ovat samanhenkisiä kuin Neropatin päiväkirja.
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Voisikohan kyseessä olla on Disneyn ja Pixarin yhteistyönä vuonna 1998 valmistunut ja 1999 Suomessa julkaistu tietokoneanimaatioelokuva Ötökän elämää (A Bug's life). Kyseistä elokuvaa olisi voitu esittää Suomen televisiossa vuosien 2000-2005 välillä. Sen kuvauksessa sanotaan näin: "Ötökän elämää on kertomus kuhisevasta muurahaiskeosta, joka uhattuna ollessaan oppii yhteistyön voiman. Joka kesä muurahaisyhdyskunta joutuu oman talvivarastonsa lisäksi keräämään ruoan myös laiskoille heinäsirkoille. Kun keksijämuurahainen Flik vahingossa hävittää lahjaviljan, kaksinkertaistaa ilkeä Hopper vaatimuksensa uhaten muuten tuhota koko yhdyskunnan. Muurahaisprinsessa Atta lähettää Flikin kaupunkiin hakemaan...
Vuosina 1969-72 tehtiin kaikkiaan kuusi onnistunutta miehitettyä Apollo-kuulentoa, joilla 12 astronauttia vieraili Kuun kamaralla: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (Apollo 11), Pete Conrad ja Alan Bean (Apollo 12), Alan Shepard ja Edgar Mitchell (Apollo 14), Dave Scott ja Jim Irwin (Apollo 15), John Young ja Charlie Duke (Apollo 16) sekä Gene Cernan ja Harrison Schmitt (Apollo 17).
Apollo-miehistöjen jäseniä, jotka olivat mukana kuulennoilla, mutta jotka eivät päässeet käymään Kuun pinnalla, olivat Michael Collins (Apollo 11), Dick Gordon (Apollo 12), Stuart Roosa (Apollo 14), Al Worden (Apollo 15), Ken Mattingly (Apollo 16) ja Ron Evans (Apollo 17). Apollo 13 ei teknisten ongelmien vuoksi pystynyt laskeutumaan Kuuhun lainkaan, joten...
Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022
Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän.
Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen.
https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina
Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja.
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
