Emme valitettavati onnistuneet selvittämään runon tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/...
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista...
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Selailin eläinsatukirjojamme, mutta tällaista tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Sekä variksista että muurahaisista löytyy paljon muita eläinsatuja, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=varis+ja+muurahainen&type=A…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Lastenkodit ovat tapahtumapaikkoina monissa eri kirjoissa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea tällaisia kirjoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkodit
Tästä linkistä löydät Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia teoksia, joissa on asiasanana 'lastenkodit':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slastenkodit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Juhani Aho kuvaa Matin ja Liisan elämää Korventaustassa eristäytyneeksi: Muusta maailmasta he eivät paljoa tienneet eikä muu maailma heistä. Tässä on varmaankin selitys sille, että tieto ei heille kulkenut kotiin asti, vaan se saavutti Matin pappilassa, kun hän oli maksamassa arentijyviään rovastille. Aho kuvaa tämän tapahtuvan aina tammikuun lopussa. Ville-niminen mies, jonka Matti kohtaa matkalla kotiin, kertoo olleensa jo puolitoista vuotta sitten rautatien rakennushommissa, joten melko kauan tosiaan on kestänyt, että tieto saavuttaa Matin. Itse retki rautatietä katsomaan tehdään seuraavana juhannuksena, joten Matti ja Liisakin ovat kuulleet kyllä rautatiestä puoli vuotta ennen kuin lähtevät sitä katsomaan...
Hei
En kykene vastaamaan kysymykseesi, mutta ELY-keskuksen Liikenteen palautepalvelu-sivustolta saat asian tuntijoiden vastauksen. Tässä linkki sinne https://palautevayla.fi/aspa
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä....
Keskeisissä rooleissa Kuoleman juhlapyhät -kuunnelmasarjassa näyttelivät Hannu Lauri (Etsivätarkastaja Carter), Jarkko Rantanen (Etsiväkonstaapeli Nuttall), Eero Saarinen (Poliisikersantti Plummer), Topi Reinikka (Arthur Ferris) ja Aarre Karén (Farnham). Heidän lisäkseen kuunnelmassa on useita muita näyttelijöitä. Saat tarkemman listan sähköpostiisi.
Rodney Wingfieldin kirjoittaman kuunnelmasarjan ohjasi Rauni Ranta ja sitä esitettii Ylellä vuosin 1985 ja 1991.
Yle Arkisto
Vaski-kirjastoista Vaski-kirjastot - verkkokirjasto | Vaski-kirjastot (finna.fi) löytyy Gordon W. Prangen teos Miracle at Midway (2018), jossa kerrotaan taistelusta sekä amerikkalaisten että japanilaisten näkökulmasta. Midwayn taistelusta kerrotaan myös Niklas Zetterlingin teoksessa Kampen om Stilla havet (2012). Pieni artikkeli löytyy suomeksi teoksesta Toisen maailmansodan suuret taistelut (2012).
Kennedyn klaanista löytyy James Pettersonin teos The Kennedy curse (2020) ja Lennart Pehrsonin Familjen Kennedy: en amerikansk dynasti (2011). Elämäkertateoksissa käsitellään myös sukua, esimerkiksi:
Kennedy Rose F.: On aika muistella (1974)
Heymann C. David: Jacqueline: nainen nimen takana (1989...
Eho Produkt tai Eho tuote (tai Eho-tuote) on julkaissut muutamia lastenkirjoja, joista löytyy vähänlaisesti tietoa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta tietoa kolmesta kirjasta: Herr Gråbens matbekymmer, Rävens och björnens fiskafänge ja Indianpojken Hiawatha: berättad efter dikten med samma namn. Kaksi viimemainittua on julkaistu myös suomeksi: Ketun ja karhun kalamatkat ja Intiaanipoika Hiawatha: mukaeltu samannimisen runon mukaan.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kirjat on julkaistu 1930- ja 1940-luvuilla....
William Butler Yeats asui vuonna 1890 perheensä kanssa osoitteessa 3 Blenheim Road, Bedford Park. Ks. esim. W. B. Yeats Bedford Park Artwork Project -sivusto: http://www.wbyeatsbedfordpark.com/w-b-yeats/.
Internetistä löytyvissä Yeatsin kuvissa ei aina ole tarkkoja vuosilukuja, mutta esimerkiksi Googlen kuvahaulla hakusanoilla "William Butler Yeats as a young man" löytyy joitakin kuvia.
Helena Blavatsky asui syyskuusta 1887 elokuuhun 1890 Bertram Keightley ja tämän veljenpojan Archibald Keightleyn luona osoitteessa 17 Lansdowne Road, Notting Hill. Ks. esim. The Ladbroke Association -sivusto: http://www.ladbrokeassociation.info/LansdowneRoad.htm ja Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Helena_Blavatsky#Final_years_in_Europe:_1...
Kyseessä lienee Kontakti-sarja, jota julkaisi Kauppiaitten Kustannus. Käsikirjoitukset saatiin kirjoituskilpailujen kautta. Sarjaa julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 ja uudestaan vuonna 1987. Sarja sisältää 75 pienoisromaania. Wikipediasta löytyy hiukan tietoa Kontakti-sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontakti-sarja
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/fi) esittelee sarjan teoksia (kohta romaanit)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten
Kontakti-sarjan nuorista kirjoittajista julkaisivat myöhemminkin kirjoja ainakin Jussi-Pekka Toivonen, Arto Melleri, Esa Kero, Kaisa Ikola, Ulla-Maija Paavilainen ja Emma Puikkonen.
Teoksessa Kuka kukin on (1954) mainitaan turkulainen taloustieteen professori Topi Kallio (s. 1884), joka vaikutti myös Porthan-Seurassa, mutta aivan täyttä vahvistusta sille, että kyseessä olisi juuri Wecksellin runon suomentaja, en valitettavasti löytänyt.
Runo löytyy kirjasta Kultainen aapinen / laatineet Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuvitus Maija Karma (useita painoksia).
Runon nimi on Salakka ja sisällysluettelossa tekijätiedoksi on merkitty: Anna Maria Roosin mukaan.
Kaipaamasi kirja voisi olla Hugh Scottin "Hirmuhiirten luola" (1990). Kirjassa Freddie selvittää serkkunsa kanssa kartanon maanalaisissa onkaloissa asuvien hirmuhiirten arvoituksen. Vastaan tulee mm. käärmettä muistuttavia otuksia. Kirjan kannessa on vehreä puutarha.
