At the moment 83 universities offer teaching of Finnish language in 30 countries.
The list of these universities and countries is in this link:
https://www.oph.fi/en/education-development/finnish-language-and-culture/universities-outside-finland-which-you-can-study-finnish-language-and-culture
https://www.oph.fi/en/education-development/funding-internationalisation/finnish-language-and-culture-studies
Huomattava osa kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.
Muita katupölyn lähteitä ovat mm. teiden suolaus, rengas- ja jarrupöly, raitiovaunujen jarruhiekka, rakennustyömailta ja luonnonympäristöistä kulkeutuva maa-aines sekä kaduilla jauhautuvat kasvintähteet ja siitepöly. Tosin vain osa katupölystä on varsinaisesti pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia). Merkittävä osa katupölystä on kooltaan 2,5-10 mikrometriä. Pienhiukkasia kulkeutuu kaupunkiin myös kaukokulkeumien mukana.
YTV teki pienhiukkastutkimuksia...
Ylen ja Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin:
Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.
Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni…
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/
Valitettavasti Dacia Marainin teosta Bagheria (1993) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään ruotsiksi.
https://libris.kb.se/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Voit kysyä Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta sähköpostitse kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi tarvitsemaasi asetusta/lakia ja voit saada sen skannattuna sähköpostiisi.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on painettuna Suomen asetuskokoelmat ja Suomen säädöskokoelmat. Näitä ei lainata, mutta kirjastoon voi tulla lukemaan ja kopioimaan tarvitsemansa lait ja asetukset - sitten kun kirjasto on taas auki https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…;
Ylen TV 2 on esittänyt saksalaista lääkärisarjaa Für alle Fälle Stefanie nimellä Stefanie. Vuonna 2001 päivätyn artikkelin (TV:n lääkärisarjat mediatutkija Veijo Hietalan arvioitavana) mukaan sarjan esittäminen päättyi juuri sinä vuonna:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/05/01/miksi-laakarisarjat-kiinnostav…;
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pirkko Arhipan dekkarit tapahtuvat ensi sijaisesti Naantalissa. Esimerkiksi "Osta aikaa Naantalista". "Tyttöjen joukossa poikien joukko tyhjä" tapahtuu Satakunnassa maaseudulla. Eva Illoisen kirjat tapahtuvat Turussa ("Perri-kirjat) tai Uudessakaupungissa.(Autokaupungin tyttö)
Lasse Raustelan "Noitakellot" tapahtuu Turussa sekä keskiajalla että 1930-luvulla.
Valitettavasti kaikki orapihlajat kukkivat, koska se on kasvin lisääntymistapa. Orapihlajia on kuitenkin monia eri lajeja ja osa niistä on vähemmän tuoksuvia. https://laji.fi/taxon/MX.38925/images
Myös orapihlajan säännöllinen leikkaus saattaa estää kukinnan joko kokonaan tai ainakin vähentää sitä. Orapihlaja tekee kukkia edellisen vuoden versoihin. https://pihallaauringontahtiin.com/puuvartisten-kasvien-leikkaaminen/
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/nain-leikkaat-orapihlaja-aidasta-kauniin
Kannattaa kysyä lisää neuvoja puutarhamyymälöistä.
Valitettavasti löytämäni sivut olivat kaikki englanninkielisiä. Tässä kuitenkin google-kääntäjän tulkinta kiinteistösijoitus sivustolta:
"Muuttuuko kiinteistön ostoprosessi Brexitin seurauksena?
Ei. Brittien, jotka ostavat kiinteistöjä Espanjassa, on edelleen noudatettava samaa ostoprosessia.
Omistan kiinteistön Espanjassa - vaikuttaako Brexit oikeuksiini asunnon omistajana?
Ei, se ei tule. Omistusoikeudet eivät ole koskaan sidoksissa asuinpaikkaan. Kaikilla Espanjan kiinteistöjen omistajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin.
Onko verovaikutuksia?
Kiinteistön omistamiseen ei liity verovaikutuksia. Ison-Britannian kansalaisten maksamien ulkomaisten tuloverojen osuus nousi kuitenkin 19...
Kajaanin seminaari 1900-1950 : muistojulkaisu (Valistus, 1950) löytyy Finnan mukaan 20 kirjaston kokoelmasta. Pirkanmaalla sitä on vain Tampereen yliopiston kirjastossa ja käsikirjastokappaleena Vapriikin kirjastossa, mutta kaukolainana sitä pitäisi olla mahdollista saada lainaksi oman kuntanne kirjastonne kautta.
https://www.finna.fi/Record/ekk.991494574006250#versions
Kaukopalvelutilauksen voi tehdä kirjastossa asioimalla tai PIKI-kirjastojen yhteisellä verkkolomakkeella.
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
Pikkuserkkujen vanhemmat ovat äidin serkkuja tai isän serkkuja. Varsinaista erillistä nimitystä heistä ei yleiskielessä ole.
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Siellä mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi oheisen taulukon:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu.
Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä:
https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-…
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta.
Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä.
Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Kotimaisen kirjallisuuden käännöksiä voit etsiä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta. Tietokantaa ylläpitää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat tietää, mille kielille jokin ulkomainen teos on käännetty, löydät tiedon helposti kansainvälisestä Worldcat-kirjastotietokannasta. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joista näet esimerkiksi sen, millä kielillä kyseinen teon ilmestynyt.
https://www.worldcat.org/
