Hei!
Rukous Levolle lasken, Luojani löytyy esim. Matin ja Maijan laulukirjasta.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani!
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi!
Laulun on säveltämyt Sofie Lithenius.
Sanat on alunperin kirjoittanut tuntematon amerikkalainen tai englantilainen henkilö
ja ne on suomeksi julkaistu vuonna 1860 lastenlehdessä Varpunen, jota toimitti Rietrikki Polen.
Taustatietoja tästä virrestä löytyy sivulta http://evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/651baf477…
Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
HelMet-tietokannasta löytyy tarkennetulla haulla, rajauksina aineisto=kirjat ja kieli=suomi, hakulauseella runot AND (lapset OR vauvat OR syntymä OR lapsettomuus) 43 teosta. Hakutuloksissa on runsaasti huteja, mutta osumiakin on.
Poimin muutaman kokoelman tähän:
Aikio-Arianaick, Inger-Mari
Maailmalta tähän
Kustannus-Puntsi 2006
asiasanoja: raskaus, vauvat, äitiys
Helmiä simpukoista : kun lapsettomuus koskettaa
Pilot-kustannus 2006
asiasanoja: lapsettomuus
Huuhka, Niina
Kolme poikaani: Ilo, Voima ja Tahto
Pilot-kustannus 2007
asiasanoja: adoptio, lapsettomuus, kuolema, surutyö, äidit
Kaskinen, Anna-Mari
Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin
Kirjapaja 2006
asiasanoja: isyys, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vauvat, äitiys
Runo puhuu lapsesta...
Hans Kajtorp (1916-1991) ruotsalainen maalari. Opiskeli taidetta Ranskassa ja Italiassa. Matkusteli paljon mm. Algeriassa, Filippiineillä, Japanissa ja asui 1947-1948 Nizzassa. Maalasi pääasiassa maisemakuvia. Lähde: SVENSKA konstnärer 2000 : biografisk uppslagsbok.
Hei!
Onneksi olkoon! Nimenmuutos on tehtävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Mukaan on syytä ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Claudia on naispuolinen vastine miehennimelle Claudius. Molemmat pohjautuvat latinan sanaan ”claudus” (”ontuva, rampa”). Nimi esiintyy myös kirjoitusasussa Klaudia, joka löytyy suomen ortodoksisesta kalenterista 18.5. Nimen iiriläis-englantilainen muunnos on Gladys, ranskalaisia muotoja ovat Claude (myös miehen nimi) ja Claudine.
Suomessa Claudia yleistyi vasta 1900-luvun jälkipuolella, Klaudia jo vuosisadan alussa. Kaikkiaan muoto Claudia oli vuoteen 2007 mennessä annettu noin 770 tytölle, Klaudia lähes tuhannelle. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nimi on ollut suositumpi muodossa Claudia, luultavasti osaksi saksalaisen huippumalli Claudia Schifferin (s. 1970) ansiosta. Toinen tunnettu nimenkantaja on italialainen filmitähti...
Kuluttajansuojalain 12 § - 19 § käsittelevät tavaran virhettä ja virheen seuraamuksia.
Milloin tavara on virheellinen
Tavara on virheellinen jos se ei sovellu sille tarkoitettuun käyttöön tai jos se ei vastaa myyjän tavarasta antamaa kuvausta ja mallia tai näytettä. Tavaran tulee myös olla pakattu asianmukaisella tavalla, jos pakkaus on tarpeen (12 §). Tavaran mukana on oltava käyttöohje ja käyttöönotto- ja asennusohjeet, jos tavara vaatii asentamista. Jos kauppaan sisältyy asennuspalvelu, se tulee olla oikein suoritettu, muuten tavarassa katsotaan olevan virhe. (12a §)
Virheilmoitus
Voidakseen vedota virheeseen, ostajan on ilmoitettava myyjälle virheestä "kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se...
Kirjallisuutta:
Perintömetsä : sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus / Matti Kiviniemi, Pirjo Kärki
Julk. Metsäkustannus, 2008
Metsänomistajan verokirja / Ville Hukkanen
Julk. Verotieto, 2007
Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat myös hyviä tietolähteitä. http://www.metsalehti.fi/fi-FI/metsalehti/
http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/Read.aspx?messageID=4b0184b1-2785…
Perintökaari 23 luku käsittelee perinnönjakoa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23
Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/09_Sukupolvenvaihdos/index.jsp
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pohjois-Savo/koulutust…
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Asiakasedut/...
Heikki Klemetin kirjassa Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY 1950) on seikkaperäinen artikkeli nimestä Birling. Kirja löytyy Rikhardinkadun ja Käpylän kirjastoista sekä Pasilan varastosta. Kirjassa kerrotaan, että Birling on ainakin Kurikassa, Vähässäkyrössä ja Lapualla esiintyvä sukunimi ”sekä lukeneessa että pikkuporvarisäädyssä”. Sana johtuu mahdollisesti karhua merkitsevästä sanasta Bero (Pero). –ling-pääte on germaanisissa kielissä yleinen. Perimätiedon mukaan suku lienee tullut Suomeen Tanskasta 1500-luvulla.
Nimeä ei löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet.
Nimeä on kysytty aiemminkin, vuonna 2007 (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4fbd50c6-329… )....
Kyllä, Taru Sormusten Herrasta osat 1, 2 ja 3 ovat kaikki lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista cd-levyinä ja Heikki Määttäsen erinomaisesti lukemina. Voit etsiä pääkaupunkiseudun tietokannasta: www.helmet.fi sijoituskirjastoja ja esimerkiksi tehdä varauksia lähikirjastoosi.
Peräti kolmelle kollegella tuli kuvauksestasi ensimmäisenä mieleen Anton Tshehovin novelli "Aro". Novelli löytyy mm. novellikokoelmasta "Aro ja muita novelleja" (Otava, 1997).
Tässä lienee kyse kansan suusta kummunneesta laulusta "Sotapojat marssivat", joka löytyy ainakin seuraavasta laulukirjasta:
Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta
Espoo : Fazer Musiikki, c1994
951-757-313-8 (sid.)
Laulun sanat löytyvät ja sen voi myös kuunnella netissä sivulla http://www.fkhalbe.net/halbelieder/freiwillige/fin1.htm
Katri Helenan tulkitseman Himlen i min famn tai Taivas sylissäni -kappaleen sanoituksen pitäisi löytyä ainakin Joulun laulut -nuottijulkaisusta (F-Kustannus, 2006).
Laulu on Carola Häggkvistin säveltämä. Suomenkielisistä sanoista vastaa Maija Kalaoja.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=taivas+syliss%c3%a4ni&I…
Laulu löytyy Katri Helenan Hiljaisuudessa-joululaululevyltä, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Äänitteen ja nuottikirjan saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Heikki Ylikankaan kirjoittaman nimismiesinstituution historian
Wallesmanni : kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. - Suomen nimismiesyhdistys, 1966
lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan yleisluontoisesti "Nimismies- ja lakimiesmatrikkelit", mutta käytännössä en ole kyennyt löytämään tietoja yhdestäkään nimismiesmatrikkelista. Lakimiesmatrikkeleita kyllä löytyy:
Schauman, K. F. J.
Finlands jurister år 1879. - Helsingfors, 1979.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister år 1898. - Helsingfors, 1898.
Westerlund, A. W.
Finlands jurister 1909. - Åbo 1909.
Holmberg, K. G.
Suomen lakimiehet : elämäkerrallisia tietoja. - Helsinki, 1926.
Wilskman, J. E.
Lakimiesmatrikkeli. - Porvoo, 1939.
(Myöhemmät eivät varmaankaan enää tulee kyseeseen)....
Windows Vistassa osoiterivin toiminnot ovat muuttuneet paljon aikaisemmista Windows-versioista.Pekka Malmirakeen teoksessa Windows Vista -pikaopas on selitetty tätä muutosta jonkin verran. Osoiterivillä näkyy esim. kansiotasoja (tarkoituksena on päästä siitä nopeasti halutulle tasolle).
Olisikohan mitään hyötyä sivulla http://windowshelp.microsoft.com/Windows/fi-FI/help/ddd07224-70eb-4078-… olevista ohjeista?
Ainakin vuonna 2007 on ilmestynyt Patricia Schultzin teos 1000 places to see before you die: maailmanmatkaajan käsikirja, joka löytyy myös Turun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi vielä tarkistaa Vaski-tietokannasta: www.turku.fi/vaski
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,...
Leontine von Szili (Károlyné Palkovich, 16.5.1901-22.5.1987) oli unkarilainen kirjailija ja dramaturgi. Hänen aktiivinen kirjallinen uransa sijoittuu lähes yksinomaan 1940-luvulle, jolloin hän julkaisi valtaosan tuotannostaan, joka kattaa kaksitoista romaania, kaksi nuortenkirjaa sekä yhden novellikokoelman.
- Keresztúton, 1932
- Katinka, 1942
- Magányos sziget, 1943 [Yksinäisiä sieluja, 1943]
- Asszony az országúton, 1943
- Hazamegyünk, 1943
- Majdnem szerelem, 1943
- Ágota hozománya, 1944
- Szerelmes muzsikusok [novelleja], 1944
- A nagy szerep, 1945
- Egy marék hó, 1946
- Ildikó [nuortenromaani], 1946
- Fényjáték, 1946 [Valon leikkiä, 1948]
- Ágota hozománya, 1945
- Új utakon [nuortenromaani], 1947
- Rianás, 1947
Sziliä ei juurikaan...
