Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Hei!
Etsimäsi kuvakirja voisi olla Maikki Harjanteen Noitien kirja.
Kirjassa on kolme noitaa: Kolpitsa, Atta ja Daipulos. Yhden noidan hiukset ovat keltaiset, yhden siniset ja yhden vihreät. Kirjassa on kuvattu noitien koti hyvin tarkasti. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991.
Jos on kyse kirjoittimelta tulostettavasta tulosteesta, A3-kokoa ei suoraan saa tulostetuksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Asian voi kuitenkin kiertää siten, että tulostaa A4-kokoisen väritulosteen ja suurentaa sen A3-kokoon värikopiokoneella jossakin seuraavista kirjastoista, joissa se on mahdollista:
Etelä-Haaga (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/etela-haaga/)
Itäkeskus (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/)
Kontula (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/)
Laajasalo (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laajasalo/)
Lauttasaari (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lauttasaari/)
Malmi (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/)
Tuloste maksaa 30 c, kopio samoin, eli hinnaksi tulisi yhteensä 60 c.
Ammattitaitoista laadukasta tulostuspalvelua löytyy...
Pirjo Mikkosen kirjassa: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan Talvitie-sukunimestä näin: Järven poikki tai metsän halki talvisaikaan kulkeneet, lumituiskujen takia tavallisesti viitoitetut oikotiet ovat kyläläisille olleet niin tärkeitä vakinaisia reittejä, että niiden likeisiä asumuksiakin on voitu kutsua Talviteiksi. Talvitie perustuukin asumuksen nimeen. Talvitie on sekä talon- että sukunimenä yleinen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Lapualla mainitaan Talvitien talo jo 1546, Kurikassa Sanna Talvitie 1680, Ilmajoella Jacob larss i Talvitie 1569, Ähtärissä Johan Talvitie 1795, Alastarossa Henrik Talvitie 1820 ja Huittisissa Gust. Talvitie 1853. Loimaalla, jossa myös tapaa sukunimeä, on Talvitie...
HelMet-kirjastoista vain Viikin kirjastossa on lainattava CD-levy, jolla Carola Häggkvistin säveltämä Taivas sylissäni on Katri Helenan esittämänä: albumi nimeltä Hiljaisuudessa. Muilta CD-levyiltä kappale löytyy mm. Eija Korhosen esittämänä.
Pia Perkiön suomeksi kirjoittamat sanat (alkuperäinen sanoittaja Erik Hillestad) löytyvät Suuren toivelaulukirjan viimeisimmästä osasta 19. Se ei ole vielä vastaushetkellä ehtinyt kirjastoihin, mutta tulee kyllä vuoden 2008 syksyn aikana.
Ruben Gomezin levyjä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista (HelMet). Kappale "Baila baila conmigo" löytyy kokoelmalevyltä "Club Latino". "Siempre mañana" taas kokoelmalevyltä "Dancenet 5". Molempia levyjä löytyy HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Laulaja on syntynyt 25.4.1974. Hänen ainoa soololevynsä on nimeltään "Ruben Gomez" ja se on ilmestynyt vuonna 1997. Eli ennen kahta suurta hittiä. Ennen soolouraansa Ruben Gomez esiintyi yhdessä Menudo nimisen bändin kanssa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ruben_Gomez_%28singer%29
Mukavia musiikinkuunteluhetkiä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa, että Suomessa olisi ollut tarjolla tätä sarjaa dvd:nä. Elokuvatarkastamon, www.vet.fi , sivuilla ei ollut minkäänlaista mainintaa eikä myöskään www.elonet.fi -palvelussa: Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista.
Yleisradiosta, www.yle.fi voi kysyä, tulisiko sarjaa joskus uusintana.
Ulkomaisista nettikaupoista dvd:tä saisi, ilman suomenkielistä tekstitystä. Dvd-levyissä käytetään aluekoodeja, joita on
maailmassa tällä hetkellä 6. Eri alueilla myydään pääasiassa vain kyseisen alueen soittimia ja levyjä. Suomi kuuluu aluekoodiin 2: Eurooppa, Grönlanti, Etelä-Afrikka,...
Tammisen, Katzenbachin, Rileyn, Jacksonin, Lipman-Blumenin, Krugerin, Skytän, Malikin, Aaltosen, Åhmanin ja Nairin kirjaa ei ole ruotsinnettu. Isaacsin kirja on ja se on nimeltään Dialogen och konsten att tänka tillsammans, kirja on Vaasassa ja lainattavissa. Kotterin teos on käännetty ja se on nimeltään Leda förändring. Meillä ei ole tätä kirjaa saatavilla mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Porvoon kirjastosta. Kouzesin kirja on käännetty ja se on nimeltään Ledarskapets utmaning. Meillä ei ole tätä kirjaa mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Tammisaaren kirjastosta. Tarkistin kirjojen mahdollisia käännöksiä myös Libriksestä, joka on Ruotsin yliopistojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen kirjastotietokanta.
Olavi Paukkosen Päämajan tiedustelija -teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Vielä se ei kuitenkaan ole lainattavissa tai varattavissa.
Remeksen uusin eli "Pyörre" ilmestyy syyskuun lopussa.
Reino Lehväslaihon "Isku itään" ilmestyy lokakuussa.
Esa Sirenin "Verinen tie" ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä kirjoja on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Ne eivät ole vielä lainattavissa. Kirjan ilmestyttyä yritämme saada sen mahdollisimman nopeasti asiakkaiden luettavaksi.
Varauksesi näyttää onnistuneen. Asiakastiedoistasi käy ilmi, että olet valinnut oletusnoutokirjastoksesi Pukinmäen. Eli jos et varausta tehdessäsi muuta noutokirjastoa, tulee varaamasi aineisto juuri Pukinmäen kirjastoon.
Ilmoitukset saapuneista varauksista voivat tulla joko sähköpostiin, postitse tai sitten tekstiviestinä kännykkään (ks. http://www.helmet.fi/screens/srchhelp_k_fin.html).
Sinun tapauksessasi ilmoitus saapuu sähköpostiviestinä.
Valittujen palojen vuonna 1990 julkaisemassa kirjassa Totta vai tarua? on Daniel Dancerista (k. 1794) vajaan sivun mittainen artikkeli 'Saitureiden kuningas : miten pitkälle kitsaus voi mennä?'.
Jude Deveraux on syntynyt 20.9.1947.
http://www.bookbrowse.com/biographies/index.cfm?author_number=337
Luettelo kirjoista löytyy mm. täältä
http://www.fantasticfiction.co.uk/d/jude-deveraux/
Suomennettuja teoksia löytyi Fennica-tietokannasta seuraavat:
Ensimmäinen kosketus 2007, Herttuatar 1997, Herääminen 1999, kaappaaja 1997, Laakeripuu 1991, Legenda 1998, Merisissi 1988, Montgomeryn salaisuus 2000, Pelastava ritari 1992, Perijätär 1996, Prinsessa 1990, Silkkiäispuu 2003, Siunaus 1999, Suloisia valheite 2005, Tie unelmiin 2006, Tunteiden talo 2002, Viettelys 1987, Villiorkidea 2004, Ylämaan enkeli 1995, Ylämaan laulu 1995, Ylämaan lumous 2001, Ylämaan lupaus 1995, Ylämaan taika 1994.
Useista kirjoista on otettu uusia painoksia.
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia. Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Thor on kirjoittanut 17 kirjaa, joista 5 on suomennettu. Lisätietoja hänestä löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakusanoiksi Thor Annika.
Ruotsiksi hänestä löytyy tietoa kustantajan kotisivuilta: http://www.bonniercarlsen.se/Sokmeny/Sokresultat/Forfattarpresentations…
Suomeksi hänestä on kirjoitettu Mervi Kosken kirjassa...
Kyseessä taitaa olla Mary Nortonin kirja Kätkijät taivaalla. Alkuperäinen englanninkielinen nimeke on The Borrowers afield ja ruotsinkielinen käännös Lånarna i luften.
Peterin Kohtalon ruusu -niminen CD-levy löytyy vain parista kirjastosta Suomessa. Se on mahdollista saada kyllä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Voit tarkistaa levyn tiedot esim. Ylen äänitetietokannasta: www.fono.fi. tangot
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo Aarre-nimestä näin.
Aarre on lyhentymä Aaretin rinnakkaismuodosta Aaretti. Nimet ovat suomalaisia muunnoksia saksalaisesta Arnold-nimestä. Arnold tulee muinaissaksan arn (kotka)+ old (valta, voima) eli "kotkan tavoin hallitseva". Suomen almanakassa Aarre-nimi ollut vuodesta 1929.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Vaikka mettinen ja mehiläinen ovat synonyymejä, toukomettinen ja toukomehiläinen eivät ole. Toukomettinen on 1600-luvulta periytyvä nimitys, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä (columba oenas) että sepelkyyhkyä (columba palumbus). Toukomehiläinen ei sekään ole mehiläislajin nimi, vaan runollinen ilmaus, jota on käytetty esimerkiksi kotimaisessa iskelmässä 'Suopursu kukkii': "Suopursu kukkii / siihen saakka kunnes raukeaa. / Sen kukka villi on ja pystypäinen. / Se kukkii vaikka tietää ettei saavu poimijaa, / ei löydä sitä toukomehiläinen.” City-lehti puolestaan on hyödyntänyt sanaa hieman toisessa sävyssä Joensuun Elli -elokuva-arvostelussaan: "-- helsinkiläinen merkonomi Jousimäki (Reidar Palmgren) alkaa surrata kuin toukomehiläinen."...
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (...
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
