Etelä-Vantaan shakki järjestää junioritoimintana http://www.shakki.net/kerhot/EtVaS/ Shakki.netista osoitteesta http://www.shakki.net/pelaaminen/kerhot/ löytyy lista suomalaisista shakkikerhoista, joista voi kysyä nuorille suunnatuista shakkikerhoista. Asiaa voi tiedustella myös Suomen Keskusshakkiliittosta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/
Kouluilla voi olla myös omat kerhonsa.
Tietoa shakkiturnauksista ja niihin ilmoittamisesta löytyy Shakki.netistä http://www.shakki.net/pelaaminen/turnaukset/kutsut.html sekä Suomen Keskusshakkiliiton sivuilta http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/kilk2008.htm ja http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/kilk2009.htm
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Eräpäivätiedotepalvelu käynnistetään uudestaan ensi vuonna. HelMetin etusivulla on tästä kertova tiedote.
Pahoittelemme katkoksesta aiheutuvaa haittaa.
Lainojen palauttaminen tai uusiminen ajoissa on aina asiakkaan vastuulla. Kirjaston tarjoama lisäpalvelu, kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä sähköpostiin lähetettävä eräpäivätiedote, ei poista tätä asiakkaan vastuuta.
Eräpäivien noudattaminen on myös tehty mahdollisimman helpoksi, koska
ajantasaista tilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta ja lisäksi asiakas saa lainoistaan eräpäiväkuitin.
Seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi voit toki keskustella...
Terho Itkosen teoksessa Uusi kieliopas (Tammi, 2000) kerrotaan, että s-loppuisten, alkuperältään vieraskielisten erisnimien taivutuksessa on kirjavuutta. Vanhan ajan nimet, jotka ovat usein kreikkalaisperäisiä, noudattavat yleensä taivutustyyppiä Hellas: Hellaan (poikkeuksiakin on, esim. Midas: Midaksen). Suomen kieleen "kotoistuneet" erisnimet, joita ei enää välttämättä tunnista alkuperältään vieraskieliseksi, voivat taipua kahdella eri tavalla: Tuomas: Tuomaan tai Tuomas: Tuomaksen. Molemmat taivutustyypit ovat siis oikein. Joulukuun 21. päivästä käytetään vakiintunutta muoto Tuomaan päivä (ks. Nykysuomen sanakirja V-VI, WSOY 1990). Lisätietoa s-loppuisten erisnimien taipumisesta löytyy Itkosen teoksen lisäksi esimerkiksi Timo Sorjosen...
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Dani on Dan-nimen tavoin lyhentymä nimestä Daniel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumala on tuomarini". Dan-nimeä voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, jolloin merkitys on "tuomari". Irlannin mytologiassa Dan on äitijumalatar, ja nimen iirinkielinen merkitys on "tummatukkainen".
(Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimirja WSOY 1999)
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Tällaista tiedostoa ei tiettävästi ole olemassa. Arkistolaitoksen sivuilta löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto:
(http://kronos.narc.fi/menehtyneet/)
Tietoja Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista. Tietokannasta löytyy yli 95 000 henkilöä, joita voitte etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai vaikkapa kunnittain. Palvelu mahdollistaa tietojen hakemisen myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan.
Lisätietoja sotiamme koskevasta verkkoaineistosta saa mm. Makupalat -Talvisota - jatkosota 1939-1945.
(http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3755aa43-82e8-4adb-bf34…)
Painettuna löytyy melko laaja kirjasarja: Suomen rintamamiehet 1939-45. Pääosin divisioonittain jaotellusta...
Karamellin taivutus on muotoa karamellia.
Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Hannelius Simo, Metsäkirja / 1989 määrittelee metsätyypit näin:
Aarnimetsä: täydellisessä luonnontilassa ihmiskäden koskematta kasvanut metsä. Useimmiten vanha luonnonmetsä (ks. ikimetsä)
Ikimetsä (syn. aarnimetsä): luonnontilainen, ihmiskäden koskematta varttunut, vanha metsä: joskus vain yleensä vanha metsä.
Vanhojen eli aarnimetsien suojelusta löydät tietoa Metsähallituksen sivuilta https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/muut-luonnonsuojelualu…
Suomalaiset, jotka osallistuivat sodankäyntiin v. 1939-1945, löytyvät kirjassarjasta Suomen rintamamiehet 1939-1945. Kirjoista löytyy mm. heidän taistelupaikkansa sotien aikana. Jotta löytäisi hakemansa henkilön tästä kirjasarjasta, tulisi tietää divisioona, jossa hän palveli; muussa tapauksessa joutuu selaamaan ko. kirjoja tiedon löytämiseksi. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kyseinen kirjasarja, myös lainakappaleina.
Tietoa v. 1939-1945 sodassa mukana olleista saa myös Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto) http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornai….
Pääkirjaston vastaanoton asiakaspalvelun puhelinnumero on 02-2620624. Lisää Turun kaupunginkirjaston yhteystietoja saat kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=2775&culture=fi-FI&conte…
Tyvärr har vi haft problem med påminnelser, som sänds i förväg. Vi hoppas, att felet korrigeras snarast.
Via nätbanken går det ännu inte att betala. Du kan betala följande gång, när du kommer till biblioteket.
Teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta, toim. Korolainen, Tuula, WSOY 1993 löytyy sivulta 317 runo Metsän väen joulu, joka alkaa säkeillä
Metsässä on hiljaista,
jotian odotellaan.
Tuuli puhaltelee
puille soittimillaan.
Unen muori kehrää
pehmoisinta untaan.
Jne.
Tekijä on teoksen mukaan Antero Kajanto. Voisiko olla kyse tästä runosta. Teoksessa mainitaan, että se on ilmestynyt Lasten neljännessä lukukirjassa vuonna 1968.
Pankkien tukeminen alkoi Suomessa vuonna 1992. Tuki koostui sekä pääomalainoista että varsinaisesta pankkituesta, jota annettiin rahallisesti 61 miljardia markkaa ja takauksina 28,3 miljardia. Sen pääasialliset saajat olivat SKOP, STS-Pankki, Suomen Säästöpankki ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal. Kriisin jatkui vuoteen 1995, sillä pankkisektorin kokonaistulos oli tappiollinen vuosina 1991-1995. Suuri osa pääomalainoista ja takauksista on maksettu takaisin, mutta kokonaistappioksi on laskettu jääneen noin 50 miljardia markkaa.
Pankkikriisistä voi lukea lisää esim. suomalaisesta Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi.
Autojen käyttömaksun periminen aloitettiin vuonna 1994. Tällöin ajoneuvon omistajan tai haltijan tuli...
Frans Emil Sillanpään joulupakinoita on lainattavissa kirjastoista Yleisradion tallennemyynnin äänitteenä "Taatan radiojoulu : F.E. Sillanpään joulupakinoita" sekä CD-äänilevynä että c-kasettina. Äänitteessä on kuunneltavissa joulupakinat vuosilta 1945, 1946, 1950 ja 1953.
