Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Hei!
Voisiko kyseessä olla Colin Macleanin kirja Korkealle ilmaan?
Se on Kirjaliton vuonna 1995 kustantama kirja, joka kuuluu
Osallistu tarinaan! -sarjaan. Kirjassa on 22 sivua ja se on 28 cm
korkea. Kannen sisäpuolella taitettu karttaliite. Kirjan sisältö kuvaavia asiasanoja ovat: ratkaisukirjallisuus : kuvakirjat
piilokuvakirjat, kuumailmapallot, lentäminen, etsiminen ja kartat. Kirjaa ei ole ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta se on mahdollista saada kaukolainaksi.
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Runoa ei löytynyt runotietokannoista. Seuraavista teoksista voi löytyä: Duinon elegiat, Hetkien kirja runoja vuosilta 1899-1908, Hiljainen taiteen sisin, kirjeitä vuosilta 1900-1926,Kirjeitä nuorelle runoilijalle, Malte Laurids Briggen muistiinpanot, Marian elämä, Sisar Marianan rakkauskirjeet, Sonetit Orfeukselle, Tahto tahtojen.
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
Äidillenne suositeltu humoristinen teos on Alan Bennettin Epätavallinen lukija (Basam Books, 2008). Sanat "Kaikki on koirien syytä" löytyvät kirjan takakannen esittelytekstistä.
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
Etsimäsi kirja lienee Anja Laineen vuonna 1982 julkaistu kirja Rautamadonna. Teos löytyy Lahden kaupunginkirjastosta luokasta 84.2.
Teoksen tiedot:
Laine, Anja
Rautamadonna / Anja Laine. - [Lahti] : [A. Laine], 1982 ( : Gummerus). - 455, [2] s. ; 22 cm
ISBN 951-99394-7-4 (sid.)
YKL: 84.2
Kirjastoihin voi viedä kirjalahjoituksia. Jos kyse on suuremmasta määrästä on hyvä sopia asiasta etukäteen. Kirjasto ei välttämättä ota lahjateoksia luetteloihinsa, vaikka vastaanottaakin lahjoituksen.
Näitä nimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta, tässä vastaukset:
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee...
Hei!
Lahden pääkirjaston tiloissa on tosiaankin ollut muutama vuosi sitten lainattavissa laajakaistamodeemeja Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksen toimesta osana heidän omaa kampanjaansa. Nykyisin tällaista palvelua ei enää ole.
Kirjan kustantajan Tammen mukaan Christopher Paolinin kirja Brisingr ilmestyy suomeksi maaliskuussa 2009. Kirja on kolmas osa sarjassa Perillinen. http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513132231/
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Kyseinen CD-levy liitteineen ei ole varattavissa, koska sen ainoa HelMet-kirjastoissa jäljellä ollut kappale on poistettu. Levyn luettelointitiedot näkyvät vielä HelMet-verkkokirjastosta vielä jonkun aikaa, kunnes ne poistuvat vuodenvaihteessa tehtävässä eräajossa.
Valitettavasti levyä ei näyttänyt olevan lainattavissa muistakaan maakuntakirjastoista.
Nuotteja löytyy useammastakin kokoelmasta, mm näistä:
Elton John, One night only: the greatest hits
Elton John, Play piano with...Elton John
Elton John, It's easy to play Elton John
Elton John, Anthology
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Valitettavasti tämän nimistä saksankielistä aikakauslehteä ei löydy mistään suomalaisesta kirjaston kokoelmatietokannasta. Voisiko kysyjä tarkoittaa "Signal"? Joitain tämännimisiä saksalaisia aikakauslehtiä löytyy Varastokirjaston tietokannasta https://finna.fi . Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana muihin kirjastoihin. Maailmanlaajuisesta kirjastojen tietokannasta WorldCatistä löytyy pari Signal-nimistä saksankielistä lehteä vuodelta 1941, http://www.worldcat.org/search?q=ti%3Asignal&fq=ln%3Ager+%3E+yr%3A1941… .
