Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Kysymyksessä mainitun raamatuntekstin (Jer. 10:1-4, paremmin ehkä kokonaisuus 10:1-16) historiallinen yhteys lienee hieman epäselvä, mutta yleensä arvellaan, että se on suunnattu niille juutalaisille, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar (nimi voidaan lukea myös Nebukadressar) oli vuosina 598 ja 587 eKr. vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Profeetta on nähnyt vaaran, että hänen uskonveljensä omaksuvat siellä paikallisen väestön uskonnon tapoineen ja hän haluaa pilkallisesti muistuttaa, että sikäläiset jumalat ovat tosiasiassa vain puusta ja muusta elottomasta aineesta tehtyjä kuvia ja esineitä, jotka eivät kykene edes liikkumaan omin avuin vaan tarvitsevat kantajia. Ilmeisesti näitä jumalankuvia on kannettu paikallisissa...
Tarkennetussa haussa hakusanaksi laitetaan katkaisumerkki **, aineistoksi valitaan DVD-levyt ja kirjastoksi haluttu kirjasto. Hyllyssä tietyssä kirjastossa vapaana olevia elokuvia ei pysty rajaamaan. Hakuohje löytyy HelMetistä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k Haku pelkillä rajoittimilla.
Helveetit tai helvetialaiset -hauilla löytyy tietoa hyvin hajanaisesti. Omaa kirjaa heistä en löytänyt. Antiikin käsikirjassa , samoin kuin Facta 2001 –tietosanakirjassa, on minimaalisesti tietoja helvetialaisista. Grimbergin ”Kansojen historian” osassa viisi ”Rooma” ja Caesarin ”Gallian sota” –kirjasta löytyy myös tietoja sodista – ei niinkään helvetialaisista. Kaunokirjallisuudesta voit ehkä löytää helvetialaisista jotakin. Käy katsomassa ”Kysy kirjastonhoitajalta” –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx asiasanoilla:keltit, kaunokirjallisuus, fantasiakirjallisuus
Lähteet: Facta 2001, osa 5 Frf-Her; 2.p., Porvoo 1983, Caesar, Gaius Julius: Gallian sota. 3.p.,Hämeenlinna , 1988, Castren, Paavo:...
Kaupungin kesätöihin haku tulee alkuvuodesta 2009 Rovaniemen kaupungin sivulle http://www.rovaniemi.fi. Kannattaa myös tutustua
työvoimatoimiston sivuille http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/03_nuoret/kesatyonhaku/index.js… mm. kerrotaan työaikaa koskevista säännöksistä. Myös http://www.mol.fi/toimistot/rovaniemi/
Tatu Pekkarisen Savon ukon esitelmä rakkaudesta näyttäisi löytyvän vain vanhalta "savikiekolta", levymerkki Victor 3 80555 (78) ja äänitysvuosi lienee 1927. Yleisradion äänilevystössä levy on ja sen tunnus on Äänilevystö (Yleisradio) ÄDAT 361. Voisit ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon osoitteella aanilevysto@yle.fi, ja kysyä, onko heillä mitään mahdollisuutta kopioida levyn sanoja.
Tarkistin nimen kahdesta teoksesta. Nancy Mitfordin kirjassa Aurinkokuningas (W+G, 1966) salin nimi on Sodan sali. Maailman nähtävyydet -kirjasarjan osassa 1 (WSOY 1979) kerrotaan Versaillesista, ja mainitaan Sodan ja Rauhan salit. Hall of Battles tunnettaneen siis suomeksi nimellä Sodan sali.
Hei!
Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy kaksi nuottia:
Negro Folk-Songs : The Hampton Series books I-IV, jossa useita lauluja mieskuorolle sekä kokoelmalta Perusmerkkilaulut yksi kappale "Nobody knows the trouble I've seen".
Halutessanne voimme varata teille nuotit noudettavaksi Oulun kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Kaapo on, niin kuin arvelit, muovautunut nimestä Gabriel. Kaapo on yksi yleisimmistä Gabriel-nimen kansanomaisista suomennoksista. Heprean Gabriel merkitsee ”Jumala on väkevä mies” tai ”Jumalan väkevä mies”. Gabriel on otettu jo vuonna 1705 suomalaiseen ja ruotsalaiseen almanakkaan. Gabriel-nimestä voi lukea lisää alla mainituista lähteistä
Masi on toinen Matti- ja Matias-nimien kansanomaisista muunnoksista. Toinen nimimuunnos on Masa. Masi tarkoittaa palvelusaikansa melkein loppuun suorittanutta varusmiestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voit tutkia nimien yleisyyttä Suomessa: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kielitoimiston sanakirja : 2.osa : L-R, 2006
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Sivi-nimeä voidaan pitää joko pidentymänä skandinaavisesta nimestä Siv tai lyhentymänä nimestä Siviä. Siv on alkujaan Sif, pohjoismaisen mytologian ukkosenjumala Torin puoliso. Siviä puolestaan on murteellinen muoto siveä-sanasta, ja sen varhaisin tunnettu käyttö etunimenä ajoittuu 1860-luvulle. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Päätös, joka koskee julkisille kokoelmille ja tieteellisille laitoksille tarkoitettujen painokirjoitusten lähettämistä ja jakamista tuli voimaan vuonna 1919. Sitä on muutettu myöhemmin. Vapaakappaleasetus, jota on perusteellisesti muutettu useasti, on tullut voimaan vuonna 1980.
Katso lisää Finlexistä, http://www.finlex.fi
Vapaakappalelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071433
Vapaakappaleasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800774
Animorphs-sarjaa on suomeksi julkaissut Tammi, mutta vuonna 2008 uusia osia sarjaan ei käännetty. Myöskään kevään 2009 julkaisuohjelmassa ei näytä Animorphseja olevan. Mahdollisesti sarjan julkaiseminen on lopetettu. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta vielä tarkemmin Tammelta ja antaa asiasta palautetta.
