Kari on suomalainen lyhentymä kreikan Makarios-nimestä, joka tarkoittaa onnellista ja autuasta. Tai sitten se on nimien Oskari tai Sakari lyhentymä. Nimi tuli tunnetuksi Juhani Ahon Panu-romaanista (ilmestyi 1897), jossa yhden päähenkilön nimi on Kari. Tiedot ovat peräisin Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Mihail Solohovin tunnetuimman romaanin alkuperäinen nimi on "Tihi Don" eli "Hiljainen Don". Romaanista on julkaistu englannin kielinen versio, jonka nimi on "The silent Don" ja joka jakautuu kahteen osaan. Osilla on alaotsikot "And quiet flows the Don" ja "Don flows home to the sea". "Don flows home to the sea" ei siis ole erillinen teos.
Solohovin romaani on kokonaisuudessaan suomennettu nimellä "Hiljaa virtaa Don". (On olemasa myös vanhempi suomennos nimellä "Hiljainen Don".)
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto vuodelta 1883
on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Teos on sijoitettu
pääkirjaston käsikirjaston varastoon, eli se ei oli lainattavissa.
Voitte pyytää sitä luettavaksenne tietopalvelusta.
Teos on saatavissa myös sähköisessä muodossa
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla osoitteessa
http://www.genealogia.fi/linktoold/hakem/sanasto/sanastoa.htm
Pentti Haanpään romaanissa Taivalvaaran näyttelijä (ilmestyi vuonna 1938) "luonnonoikkuna", oudon pitkäpäisenä syntynyt Arvo Lehikoinen vaihtaa elämänsä aikana useaan kertaan nimeä ja roolia. Hän esiintyy mm. Kankaan Ossina, sodassa kadonneena nuorena miehenä. Hän kuulee junassa Ossin tarinan ja "muuttuu" Ossiksi hämäten Ossin vanhempiakin, jotka kovasti haluaisivat, että palannut olisi heidän poikansa.
Tarina ei aivan vastaa kuvaustasi, mutta voisiko se olla etsimäsi?
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Blu-ray -levyjä on HelMet-kirjastojen kokoelmissa toistaiseksi varsin vähän. Saat ne esille HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla vapaassa sanahaussa hakusanaksi joko Blu-ray tai bdlevy (huom. jälkimmäinen yhteen kirjoitettuna, ilman yhdysmerkkiä). Lähitulevaisuudessa BD-levy otettaneen omaksi aineistolajikseen myös pudotusvalikoihin, mutta sitä odotellessa kannattaa siis käyttää vapaata sanahakua.
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Uudenkaupungin kirjastosta löytyy avuksi Liisa Kotkaheimon kirja Suomalaisen aapisen viisi vuosisataa. Varsinaisia aapisia 1800-luvulta
ei meillä ole luetteloissa. Kaikki kansiin sidotut lehdet eivät välttämättä ole näin vanhoissa kirjoissa peräisin samasta painotuotteesta.
Tampereelta Suomen Nuorisokirjallisuuden Instuutin tietokannasta löytyi ennen vuotta 1900 ilmestyneitä aapisia tiivistelmineen 26, mutta Herranrukous oli vain yhdessä, Lyhyt-kuwa-aapinen(1898).
Paras kokoelma aapisia on Kansalliskirjastossa,jonka luettelossa mainitaan 56 ennen vuotta 1900 julkaistua aapista.
Luovan kirjoittamisen saloihin opastavia kirjoja ovat mm. seuraavat.
Doubtfire, Dianne: Aiotko kirjoittaa romaanin? (Kirjayhtymä, 1987)
Goldberg, Natalie: Luihin ja ytimiin : kirja kirjoittajalle (Kansanvalistusseura, 2004)
Lehtinen, Torsti: Sanojen avaruus (Kirjapaja, 2003)
Manninen, Kirsti: Kirjoittajan opas (Otava, 1987)
Oriveden opit (WSOY, 1984)
Seppälä, Arto: Sanasi sun (Maahenki, 2006)
Lisäksi löytyy eri kirjallisuudenlajeja käsitteleviä opaskirjoja.
Joanna Campbell, oikealta nimeltään Jo Ann Simon, on kotoisin USA:sta. Hän syntyi Norvalkin kaupungissa, joka sijaitsee Connecticutin osavaltiossa USA:n koillisosassa.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut ovat osoitteessa http://www.joannsimon.com/.
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
Liimatahrojen poistoon suositellaan yleensä asetonia (esim. useat kynsilakanpoistoaineet). Hintalapuista jäävää liimatahraa on onnistuneesti poistettu myös levittämällä tilkka ruokaöljyä sen päälle ja antamalla vaikuttaa hetken. Lopuksi hangataan. Kannattaa varmistaa että kirjan kansi kestää öljyä, ettei tuloksena ole rasvaläikkä.
Marttojen tahranpoisto-ohjeita: http://www.martat.fi/neuvonta/kodinhoito/pyykki_puhtaaksi/tahranpoisto/
Hei!
Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy varsin paljon lainattavaa aineistoa tästä runoilijasta. Tietoa löytyy myös suurten kirjastojen käsikirjastoissa olevista ranskankielisen kirjallisuuden historioista. Niiden tiedoista voidaan ottaa kopioita sinulle mukaan. Tässä tapauksessa kuitenkin kehottaisin sinua hakemaan netistä. Esim.ranskalainen Google (www.google.fr) antaa haulla "Alfred de Vigny" mukavasti tuloksia. Niitä voi printatata ja/tai lukea paikan päällä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Neiti Etsivä -kirjoista on kyselty monenlaista aiemminkin
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Laita hakusanaksi Carolyn Keene tai Neiti Etsivä palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, ja löydät näitä kysymyksiä ja vastauksia.
suomenkielisestä Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
löytyy lyhyet tiedot Neiti Etsivästä, englanninkielisestä enemmänkin http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Paula Drewin äiti kuoli, kun Paula oli kolme-vuotias. Tämän jälkeen taloudenhoitaja Hannah Gruen on ollut Paulalle kuin äiti ks. http://www.funtrivia.com/en/ForChildren/Nancy-Drew-4256.html
Neiti Etsivästä on kirjoitettu esim. seuraavat kirjat:
- Stewart Dyer C.& Tillman Romalov N. (ed.) (1995):...
Toistaiseksi tämä ei onnistu. HelMet-verkkokirjaston kautta on lainattavissa Ellibs Libraryn e-kirjoja, jotka on mahdollista ladata yhdelle tietokoneelle kerrallaan, eikä siirtäminen koneelta esim. kämmentietokoneelle onnistu. Järjestelmävaatimukset löytyvät HelMetin kohdasta Ohjeita -> E-kirjojen lainaus.
Ellibs tekee kuitenkin kehitystyötä e-kirjapalvelujensa parantamiseksi ja hyvin todennäköisesti joskus tulevaisuudessa myös lataaminen elektroniseen "kirjaan" onnistuu. Toteutusaikataulusta en valitettavasti pysty sanomaan mitään, mutta voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan Ellibsiltä osoitteella support@ellibs.com
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et...
