Mika oli se kansa ja sen pakana jumalat jotka ensimmaisina kaatoivat puun, pystyttivat sen muualle (torille, sisalle rakennukseen) ja sitten koristelivat sen?…

Kysytty
29.12.2008

Mika oli se kansa ja sen pakana jumalat jotka ensimmaisina kaatoivat puun, pystyttivat sen muualle (torille, sisalle rakennukseen) ja sitten koristelivat sen? Mika oli sen kansan juhla pyha, (palvonta paiva) jolloin puun tarvitsi olla koristeltuna, ja mitka oli manoihin liittyvat muut traditiot? Koska tama kansa lahti vaeltamaan ja tuomaan puun kaato- ja koristelu tavat mukanaan Eurooppaan, jossa koristeltu puu muuttui joulukuuseksi. Jos tama kansa ei lahtenyt vaeltamaan, mika, tai mitka kansat levittivat kaadetun, koristellun puun tavan vaeltaessaan, ja miten he olivat liittyneet tavan alkuperaan?

Jeremias 10.1-4

Vastaus

Vastattu
31.12.2008
Päivitetty
31.12.2008

Kysymyksessä mainitun raamatuntekstin (Jer. 10:1-4, paremmin ehkä kokonaisuus 10:1-16) historiallinen yhteys lienee hieman epäselvä, mutta yleensä arvellaan, että se on suunnattu niille juutalaisille, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar (nimi voidaan lukea myös Nebukadressar) oli vuosina 598 ja 587 eKr. vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Profeetta on nähnyt vaaran, että hänen uskonveljensä omaksuvat siellä paikallisen väestön uskonnon tapoineen ja hän haluaa pilkallisesti muistuttaa, että sikäläiset jumalat ovat tosiasiassa vain puusta ja muusta elottomasta aineesta tehtyjä kuvia ja esineitä, jotka eivät kykene edes liikkumaan omin avuin vaan tarvitsevat kantajia. Ilmeisesti näitä jumalankuvia on kannettu paikallisissa uskonnollisissa juhlakulkueissa. Tällaisen perusteettoman uskonnon vastakohdaksi profeetta asettaa oman Herransa, joka on luonut taivaan ja maan (jae 12) ja joka kykenee antamaan sateen, takeen maan hedelmällisyydestä (jae 13). Muistuttaessaan pakkosiirtolaisten isäntien jumalien kyvyttömyydestä profeetta myös rohkaisee omiaan toisessa asiassa: Herraan uskovien ei tarvitse tarkkailla taivaan ilmiöitä ja etsiä niille selityksiä niin kuin babylonialaiset pelokkaina tekivät (jae 2). Vaikka kansa oli aiheuttanut onnettomuutensa luopumalla pyhästä liitosta, se sai edelleen uskoa olevansa Jumalan valittu (jae 16).

Joulukuusiperinteemme historiasta ei ehkä ole aivan yksiselitteistä käsitystä. Puuhun, joka pysyy vihreänä talvellakin, on varmasti helposti liitetty erilaisia hedelmällisyysuskomuksia mutta toisaalta se on myös ollut otollinen pelkkänä koristeena ja värin tuojana. Varmat tiedot siitä, että kuusia on joulun aikoihin kaadettu ja tuotu sisätiloihin koristeeksi, ovat vasta 1500-luvulta, siis yli kaksi vuosituhatta Jeremiaa myöhemmältä ajalta. Jumaluutena kuusta ei kristillisessä maailmassa ole kuitenkaan koskaan pidetty vaan koristeena. On vaikea nähdä, että profeetta Jeremian arvosteleman ja ivaaman uskonnonharjoituksen ja huomattavasti myöhäisempien koristelukäytäntöjen välillä olisi joku todellinen jatkuvuus.

Raamattu ja sen kulttuurihistoria 5 : Vanha testamentti, Israelin profeetat. – Otava, 1971.

Raamatun selitysteos 4 : VT:n profeettakirjat / laatinut A. F. Puukko. – WSOY, 1956.

Suomalainen joulu / Kaisu Vuolio. – WSOY, 1981.

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.