Aihetta käsittelevää kirjallisuutta ei ulottuvilleni ole sattunut, nettisivuja Martin Baysta ovat mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Attacks_on_North_America_during_World_War_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_Station_Kurt
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstation_Kurt
http://home.arcor.de/wkhn/html/wetterfunk.html
http://uboat.net/ops/weather_stations.htm
http://www.german-navy.de/kriegsmarine/articles/feature2.html
http://www.uboat.net/boats/u537.htm
http://www.geheimprojekte.org/UBoote/wetter.htm
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstationen_der_Wehrmacht_in_der_Arktis
Operaation tavoitteena oli perustaa automaattinen asema säähavaintojen tekemistä varten. Niitä tarvittiin merisodan tehostamiseksi pohjoisella pallonpuoliskolla....
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista.
3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista. Levy löytyy googlaamalla monestakin kaupasta.
Todennäköisesti etsimäsi kappale on alunperin Dannyn esittämä Keskiyöllä. Se alkaa: "Keskiyöllä mustat korpit muuttuu joutseniksi linnanherran. Vaikka siitä todisteita puuttuu, joutsen olen ollut kerran..." Kappale on Jorma Panulan säveltämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama.
Ainakin Saska Helmikallion CD-levy (Saska Helmikallio p2006) sisältää laulun sanat. Kyseinen levy on lainattavissa Variskan sivukirjastossa.
Tennysonilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Joitakin yksittäisiä runosuomennoksia löytyy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… , mutta ei runoa The Two Voices.
Kysymäsi kirja löytyy kaikenkaikkiaan 9 Vaski-kirjastosta, tällä hetkellä se on niistä jokaisessa vieläpä hyllyssä! Pääkirjastosta sen löytää Luonto ja harrasteet -aihealueelta uuden kirjastotalon toisesta kerroksesta, luokka on 58.9 ja tekijä Judson, Olivia. Saatavuuden voi tarkistaa myös verkosta, osoitteesta http://www.turku.fi/vaski . Tässä vielä suora linkki kysymäsi teoksen tietoihin:
https://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat1=tohtori+tatjanan+seks…
Kirjastossa säilytetään ja varastoidaan vain osa aikakauslehdistä, mitä meille tilataan. Osa lehdistä säilytetään pysyvästi ja osa poistetaan esim. 5 vuoden varastoinnin jälkeen. Joten lehtiä todellakin poistetaan runsaasti vuodenvaihteen tienoilla.
Opetusministeriön sivuilla on tietoa kirjastoalan koulutuksesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/Korkeakoulutas… .
Kirjastoasetus on muuttunut 1.1.2010... "Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot" . http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/index.html
Kirjastonhoitajan työnkuvan, oli hakija valmistunut sitten ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta, määrittelee yleisessä kirjastossa pitkälti työnantaja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä avoinna yksi kirjastonhoitajan paikka, jonka kelpoisuusehdot ja tehtävät on kerrottu...
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Riihimäen kaupunginkirjaston kotimaisen kaukolainan hinta on 5 euroa riippumatta siitä mistä Suomen kirjastosta kirja tulee. Tilauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelussa ja kaukolainamaksu suoritetaan kirjaa noudettaessa.
Ystävällisin terveisin
Riihimäen kaupunginkirjaston tietopalvelu
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
Kirjastoapuraha on todellakin sama kuin ns. kirjastokorvaus. Apurahaa myönnetään vain hakemusten perusteella eikä se ole missään suhteessa lainausmääriin tai kirjastojen aineistomäärärahohin.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla sanotaan mm. seuraavaa:
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/
”Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjil-le. Niitä myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää...
Teoksen etsimiseen Suomen kirjastojen kokoelmista kätevä apuväline on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index. Se kattaa lähes kaikki Suomen kirjastot, ja hakuja pystyy tekemään esimerkiksi yliopistokirjastojen tietokantoihin tai maakuntakirjastojen valikoimiin.
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37)
Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä...
Hei. Mainitsemiesi kirjojen jatkoksi sopisivat esimerkiksi Stephanie Meyerin uusin kirja Bree Tannerin lyhyt elämä.Samoin Lauren Oliverin Kuin viimeistä päivää voisi olla kiinnostava. Oletko lukenut Melissa Marrin Ilki ihanaa ja Sala kavalaa?
Jos haluat laajentaa valikoimaa hieman toiseen suuntaan, niin Tolkien-klassikko Taru sormusten herrasta olisi luonteva lukukokemus. Tai Garth Nixin Sabriel-sarja.
Kesälaina-aikoja ei Helsingin kirjastoissa tosiaan enää ole. Eräpäivä määrittyy samalla tavoin kuin talvellakin. Saamasi eri laina-ajat johtuvat siitä, että joidenkin kirjastojen remonttien takia laina-ajat ovat näiden kirjastojen aineistolla tavallista pidempiä. Myös kesätauolla olevien kirjastoautojen kokoelmilla on normaalia pidemmät laina-ajat.
Kannelmäen kirjasto avattiin vastikään remontin jälkeen. Käpylän kirjasto suljetaan vuodeksi 1.7. alkaen, ja Oulunkylän kirjaston remontti sulkee noin neljäksi kuukaudeksi 19.7. alkaen. Kirjastoautot eivät kierrä juhannuksesta elokuun alkuun. Kaikki nämä vaikuttavat laina-aikoihin. Myös näistä kirjastoista varauksina tullut aineisto on saanut siis ”epänormaalin” laina-ajan. Samat syyt voivat...
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että etunimi ”Antonia” on miehennimen ”Anton” feminiininen muoto. ”Anton” perustuu roomalaiseen sukunimeen ”Antonius”, jonka alkuperää ei varmuudella tiedetä. Se saattaa olla etruskilaista alkuperää, mutta on myös esitetty, että nimi juontuisi sanasta ”antius”, jonka merkitys on ’edessä seisova, esimies’. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole, vaan nimen todellinen alkuperä katoaa historian hämärään.
Sukunimen kuuluisin kantaja antiikin aikana oli Rooman konsulina toiminut Marcus Antonius. Pyhä Antonius oli puolestaan kristillisen luostarilaitoksen perustaja 300-luvulla, ja keskiajalla häntä pidettiin Suomessa sikojen suojelijana.
