Tekijänoikeuslain 25 § koskee taideteosten käyttämistä. Sen mukaan ”[j]ulkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia [– –] arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”. 25 a § säätää vielä, että teoksen kuvaaminen on sallittua, ”jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen”. Epäilemättä teos Hiljainen kansa täyttää tuon ehdon. Lisärajoituksena määrätään, että ”[j]os taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa”. Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tekijänoikeuslain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on tulkinnut kyseisiä kohtia esimerkiksi...
Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Kirja on paikalla pääkirjastossa lasten- ja nuortenosaston varastossa sekä Sundomin sivukirjastossa. Voit soittaa jompaan kumpaan paikkaan ja pyytää heitä hakemaan kirjan sinulle sivuun valmiiksi. Lasten- ja nuortenosaston nro on 3253545 ja Sundomin 3253562.
Kummankin kirjailijan kirjoja on joissakin kirjastoissa myös Suomessa. May Grethe Lerumin kirjoja on ruotsiksi ja norjaksi ja Laila Brendenin ruotsiksi. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
Livets döttrar -sarjaa on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. Hannah-sarjaa on hankittu ainakin Vaasan kaupunginkirjastoon. Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Et kerro, minkä kirjaston lainoja haluaisit uusia, mutta useimmissa kirjastoissa lainojen uusiminen onnistuu, jos uusittavaan ei ole varauksia. Uusimisten määrä on yleensä rajattu. Jos kortilla on tietyn summan ylittävä määrä maksuja, esim. myöhässä palautetuista lainoista, lainojen uusiminen ei ole mahdollista ennen maksujen maksamista.
Ota yhteyttä sen kunnan kirjastoon, josta olet kirjasi lainannutkin, niin saat tarkempia ohjeita. Kirjaston tietokannasta löytyvät myös ohjeet lainojen uusintaan.
"Uusi suomalainen nimikirja" on laaja teos, joka sisältää tietoa myös kaikista mainituista sukunimistä ja suvuista. Kannattaa tutustua esim. tuohon kirjaan, jos haluaa ko. sukunimistä lisää perustietoa. Tässä lähinnä mainitusta teoksesta löytyvää perustietoa ko. suvuista ja sukunimistä:
1. Jauhiainen. Uusi suomalainen nimikirja kertoo, että Jauhiainen ja sen lähinimet ovat lähinnä etelä-karjalaisia ja tunnetaan myös Karjalan kannakselta jo 1500-luvulta. Sieltä nimet ovat levinneet myöhemmin mm. Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Sukunimi Muje on lähinnä pohjois-karjalainen. Uusi suomalainen nimikirja: "Nimeen sisältynee itämurteiden muje(h) 'muikku', joka on voitu antaa lisänimeksi esim. kalastajalle".
3. Kotkaa merkitsevä Kokkosen...
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Suojapressullinen lasten hiekkalaatikon rakennusohje löytyy kirjasta
Puutöitä pihalle / Laila Eriksen.
Hiekkalaatikon ohjeet löytyvät myös kirjoista:
Teen itse pihan rakenteet / Reijo Eskola
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin / Leif Qvist
Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan / Reija Johanna
Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö ([Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.], etymologinen sanakirja, 2000) –kirjassa on selvitystä sanojen taustoista. Sireeni-sanalla on kolmekin eri merkitystä. Sireeni voi tarkoittaa äänimerkinantolaitetta, merilehmää, seireeniä tai vedenneitoa ja sireeni- eli syreenipensasta.
Näistä pensasta tarkoittava sireeni tai syreeni ei liity merkitykseltään muihin. Se on ruotsiksi syren- tai vanhassa kielessä siren ja latinaksi syringa. Molempia suomen kielen muotoja käytetään rinnan, ja molemmat sanat ovat kieliopillisesti oikein.
Sen sijaan hälytyssireenit ja seireenit ovat samaa alkuperää. Kirjan mukaan laivojen äänimerkki on vertautunut seireenien voimakasääniseen lauluun. Merilehmät (kuuluvat...
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
LÖysin tuolta meidän kirjastomme lastenosastolta oikein hyvän lapsille
tarkoitetun shakkikirjan:
TEKIJÄ Summerscale, Claire
TEOS Shakki / Claire Summerscale ; suomentanut Eero Raaste
JULKTIEDOT Helsinki : WSOY, 2007
ULKOASU 72 s. : kuv. ; 29 cm
STAND NRO 978-951-0-32687-9 (sid.)
ESP LUOKKA 79.811
HEL LUOKKA 798.22
KAU LUOKKA 79.811
VAN LUOKKA 79.811
ALKUTEOS Chess
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta. Toivottavasti siitä on hyötyä.
Nähtävästi kirjan tiedot löytyvät jo, mutta yhtään kappaletta ei ole vielä järjestelmässä. Kun järjestelmään luetteloidaan ensimmäinen kappale, voi aineistoa varata. Näin tapahtuu usein, kun on kyseessä juuri ilmestynyt kirja.
HelMet - verkkokirjastosta löytyy yksi suomennettu teos:
Kirjallisuuden luokitusopas : sovitelma Melvil Deweyn kymmenjärjestelmästä. http://www.helmet.fi/record=b1050467~S9*fin
Deweyn luokittelu wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Deweyn_luokittelu
Deweyn luokitus on pohjalla yleensä kymmenluokituksissa. Mm. Suomen yleisissä kirjastoissa käytetty YKL-luokitusjärjestelmä, http://ykl.kirjastot.fi/ , ja Helsingin kaupunginkirjaston HKLJ-luokitusjärjestelmä, http://hklj.kirjastot.fi/ , ovat molemmat sovelluksia Deweyn kymmenluokituksesta.
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen viimeinenkin kappale etsimästäsi videokasetista on poistettu kokoelmista. Ylen Tallennepalvelun sivuilla puolestaan kerrotaan:
"YLE Tallennemyynti tuotteistaa eri käyttötarkoituksiin video- ja äänitallenteita Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista. Laajin valikoima on kirjastojen, laitosten ja oppilaitosten saatavilla; yksityishenkilöt voivat tiedustella näitä tallenteita lainaksi kirjastoista. Kotikäyttötallenteet löytyvät YLE Shopista."
Yle Shopista ( http://www.yle.fi/yleshop/ ) Pique nique -videoita ei valitettavasti näytä löytyvän.
Ainoaksi keinoksi taitaa siis jäädä videon tilaaminen kaukolainaksi jostakin muualta Suomesta. Ainakin jossakin maakuntakirjastossa sitä näyttäisi vielä...
Päätteiden kyselyt eivät liity HelMetiin vaan kyseessä on useiden Internet-selainten oletusasetuksista johtuva toiminto. Kyselyistä pitäisi päästä eroon, kunhan kerran rastittaa kysymyksen yhteydessä näkyvän kohdan, jossa kysytään, haluaako päästä jatkossa ko. kyselyikkunoista eroon.
Useissa Espoon kirjastoissa on parhaillaan meneillään isohko tietokoneiden huollon uudistusprosessi, mihin liittyen koneiden huollosta vastaava palveluntarjoaja ei ole vielä saanut tehtyä kaikkien asiakaspäätteiden asennusta ja oletusasetusten säätöä kokonaan loppuun. Toivon mukaan he saavat asennukset pian hoidetuksi loppuun, jonka jälkeen tällaiset selainongelmatkin toivottavasti vähentyvät.
Espoon kirjastoissa yritetään aamuisin säätää tällaiset...
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Hienoa, että runo löytyi! Etsimme erittäin mielellämme runoja ja tekstejä kaikilla vihjeillä, vaikkeivät ne aina olisikaan ihan täysin oikein muistettuja. Meillä on innokas joukko vastaajia, jotka pitävät tiedon etsimisestä ja haasteista varsinkin. Tätä runoa emme löytäneet ennen sinua, mutta kiitos että lähetit meille tiedon siitä, mistä runon oli kyse. Nyt voimme tallentaa oikean vastauksen arkistoomme ja jos joku muu etsii kysymääsi, se löytyykin sillä kertaa helpommin. Toivottavasti sinulla on tulevaisuudessakin kysymyksiä, jotka lähetät meille! Aurinkoista kesää!
HelMet-kirjaston valikoimissa ei näytä oikein olevan Donna Leonia käsitteleviä painettuja kirjoja. Tosin Suomen dekkariseuran ”Ruumiin kulttuuri” -lehden numerossa 3/2009 on useamman sivun verran asiaa Leonista, ja ilmeisesti sama teksti löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/rk_309_a.html. ”Anna”-lehden numerossa 3/2009 on myös kirjailijasta muutaman sivun haastattelu. Molempia lehtiä löytyy joistakin HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä lehden nimellä ja kirjoittamalla perään ”Helsinki”.
Internetissä on sen sijaan paljonkin Donna Leonia käsitteleviä sivuja, myös suomeksi. Leonin kustantajan Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/...
Valitettavasti kysymääsi runoa ei näyttäisi olevan julkaistu kokonaisuudessaan suomennettuna. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä yliopistokirjastojen Lindasta kummastakaan ei löydy suomennoksia joissa kysymäsi runo voisi olla.
Yleisten kirjastojen Frank-monihaun mukaan kysymäsi runo löytyy teoksesta TUHAT laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni,[Helsinki] : WSOY, 2004, mutta siinäkin se on vain osittain. Saman osan epäilen löytyvän äänikirjasta RUNOAITTA 2 : käännösrunoäänitteitä / koonnut Jarkko Laine ; lausujat Ritva Ahonen, Tuomas Anhava, Jarmo Heikkinen...et al. Osa 6 : Kuule! Rakkaani tulee! Kyseistä äänitettä ei valitettavasti ole meillä Turussa eli en voi tarkistaa asiaa,...
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.teak.fi/KIRJASTO. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex...
