Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan...
Lahden tiedekirjaston (www.lahdentiedekirjasto.fi) kokoelmasta on jo muutaman vuoden ajan voinut lainata sähköisiä kirjoja. Sähköisen kirjan lainaamiseksi tarvitset Lahden tiedekirjaston kirjastokortin, siihen liittyvän salasanan sekä tietokoneelle ladattavan ohjelmiston (Adobe Digital Editions), jonka avulla e-kirjan saa lainattua ja luettua. Seuraavasta linkistä voit katsoa tarkemmat ohjeet sähköisen kirjan lainaamiseksi Lahden tiedekirjastosta.
http://www.lahdentiedekirjasto.fi/kirjastopalvelut/kokoelmat_ekirjat.ht…
Lahden kaupunginkirjastossa selvitetään parhaillaan sopivinta palveluntarjoajaa, jonka kautta saisimme hankittua sähköisiä kirjoja asiakkaillemme lainattavaksi. Tällä hetkellä ko. yrityksiä ei kuitenkaan ole kovin montaa ja...
Verkkosivustoja, joilla listataan eri vuosien historiallisia tapahtumia on useitakin, mutta enemmän muilla kielillä kuin suomeksi.
Suomen historiaverkko Agricola sisältää hyvän hakemiston Suomen historian tapahtumista vuosittain ja ajanjaksoittain:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
Suomenkielisistä koko maailmanhistorian tapahtumat kattavista vuosi-, vuosikymmen- ja vuosisatahakemistoista Wikipedian palvelu, jossa on myös joka vuodelle oma sivunsa, lienee kyllä kattavimpia nykyään: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vuosikymmenist%C3%A4
Jos englannin kieli sujuu, Wikipediastakin voi kyllä löytyä vuosikohtaisilta sivuilta enemmän tietoa, jos kokeilee suomenkielisen sivun sijasta vastaavaa englanninkielistä sivua.
Muita...
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä...
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Myös ulkopaikkakuntalainen voi saada Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin ja lainausoikeuden. Korttia anottaessa on esitettävä henkilöllisyystodistus.
Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista.
Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Tilan voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä asiakkaille annetaan 1-2 tunnin opastus laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Ensimmäisen käyttökerran varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040.
Tarkempia tietoja editointitilan käytöstä ja laitteistosta löytyy osoitteesta http://kirjasto....
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Snoezelen teoriaan liittyviä opinnäytteitä:
Häkkä, Arja:
Tilan syleilyssä : Snoezelen Lahden sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksessa
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, 2004.
Opinnäyte : Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto, Kuvataideopetus, 2004.
Sirkkola, Marja:
Aistiminen, havainnointi ja rentoutuminen : snoezelen-menetelmästä kehittyneiden kollektiivisten merkitysrakenteiden tarkastelua : toimintatutkimus Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksen aistihavaintokeskus Pilvipeilin toiminnasta vuosina 1995-1997 [Tampere], 1998.
Lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede.
Muuta kirjallisuuttaa:
Hulsegge, Jan:
Snoezelen another world : a practical book of sensory experience...
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Hei,
Läheisen poismenoon ja suruun liittyviä runoja löytyy useista eri teoksista. Tässä niistä muutamia:
- Anhava, Helena. Valoa: runoja
- Haikea on aika jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun.
- Kaskinen, Anna-Mari. Lohdun sanoja.
- Raittila, Anna-Maija. Ota hänet vastaan: sanoja suruun.
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Lisää teoksia löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aiheluettelosta Sanoja suruun:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Autamme mielellämme kirjastossa runokirjojen löytämisessä.
Lauseita ja runoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Memoria hautaustoimisto on koonnut joitakin lyhyitä muistolauseita nettisivuilleen:
http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet...
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Pahoittelen, että tällainen virhe on päässyt sattumaan. Se on kuitenkin aina mahdollista, koska maksut täytyy poistaa asiakastiedoista manuaalisesti sen jälkeen, kun ne on ensin lyöty kassaan.
Tällaisissa asioissa kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon jossa on asioinut, koska silloin virheet voidaan korjata ilman välikäsiä. Otitte nyt yhteyttä tänne valtakunnalliseen tietopalveluun, ja kun ette kertonut kirjastokorttinne numeroa, en pysty sataprosenttisen varmasti löytämään lainaajatietojanne. Pelkän nimenne perusteella onnistuin kuitenkin löytämään yhden kolmen euron suuruisen maksun, jonka olen nyt poistanut. Se lienee ollut tarkoittamanne maksu.
Kehottaisin aivan ensiksi kuolettamaan vanhan kortin, jollet ole sitä jo tehnyt, soittamalla kirjastoon. Helmet-kortin kuoletus ilmoitetaan numeroon 09 3108 5309. Kortin kuolettamalla varmistat, ettei kukaan kortin löytävä voi käyttää sitä väärin. Kun olet kuolettanut kortin, et ole enää vastuussa, jos joku lainaa kortilla aineistoa kirjastosta.
Uuden HelMet-kirjastokortin saat mistä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä, kunhan esität siellä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi aikuisten kirjastokortti maksaa kolme euroa. Espoon kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
