Martti Ahtisaaren vanhemmille syntyi 3 lasta. Vanhin tytär Marja-Liisa kuoli pian syntymänsä jälkeen v.1935. Nuorin sisar Heli syntyi v. 1949.
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v8-28.pdf
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannassa on mahdollista itse ottaa käyttöön lainaushistorian tallentaminen. Ohjeet löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/screens/srchhelp_k_fin.html Lainaushistoriaan tallentuvat ainoastaan ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian käyttöönoton jälkeen. Tätä aiempia lainoja ei lainaushistoriassa siis näy. Mikäli sinulla on jo käytössä lainaushistoria, voit selata sitä Helmetin Omat tiedot -kohdassa. Mikäli et ole lainaushistoriaa koskaan ottanut käyttöön, et voi saada vanhoja lainatietojasi mistään. Lainaushistoria on toiminto, joka näkyy ainoastaan asiakkaalle itselleen Helmetin Omat tiedot -kohdassa, virkailijat eivät asiakkaiden lainaushistoriaa näe.
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno...
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit...
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Käännyimme kysymyksesi kanssa Suomen Urheiluliitto ry:n puoleen ja sieltä vastattiin, että ikäsarjan määräytyminen riippuu siitä kilpaillaanko Pohjoismaissa vai EM- ja MM-kilpailuissa. Suomessa ja Pohjoismaissa kilpaillaan niin sanotun kalenteri-ikäsäännön mukaan, eli uuteen sarjaan saa osallistua jo vuoden alusta, vaikka täyttäisi kyseisen ikävuoden vasta vuoden lopussa. EM- ja MM-kilpailuissa taas noudatetaan tarkkaa syntymäpäivää kilpailusarjojen määrittelyssä. Näin ollen voit siis kilpailla Suomessa M50-sarjassa jo vuoden 2011 alusta alkaen.
Lisätietoa veteraaniurheilusta löydät Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuilta osoitteesta http://www.svu.fi/
Moro-refleksi on saanut nimensä itävaltalaisen lääkärin Ernst Moron (1874-1951) mukaan. Moro löysi ja kuvasi ensimmäisenä kyseisen ilmiön.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moro_reflex
Suomessa ilmiöstä käytetään myös nimeä Moron heijaste:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/200207_d.htm
Yleisten kirjastojen osalta kelpoisuusvaatimukset on esitetty 1.1.2010 voimaan tulleessa kirjastoasetuksessa 17.12.2009/1157 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157 Asetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosen-tilla tulee olla seuraava korkeakoulutasoinen koulutus:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä kirjaa ei löydy lainattavaksi. Sen voi tilata kaukolainaksi. Sitä löytyy ainakin Tampereelta, Rovaniemeltä ja Varastokirjastosta Kuopiossa. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki) kirjaa voi pyytää lukusalissa luettavaksi.
Lasten ei ole tarkoitus seikkailla pornografisilla sivuilla kirjastoissa. Henkilökunnan tulisi puuttua siihen. Pahoittelen, että näin ei tapahtunut sinun vieraillessasi kirjastossa.
Asiakaskoneiden käyttöä valvoo ohjelmisto, jonka avulla on mahdollista rajoittaa ikärajan avulla lasten koneidenkäyttö lastenosaston työasemille. Näiden työasemien sijoittelussa on otettu huomioon henkilökunnan mahdollisuus pitää silmällä lasten koneenkäyttöä. Lastenkirjastonhoitajat opettavat lapsille vastuullista netin käyttöä: Kirjastoissa on ollut tilaisuuksia myös vanhemmille, joissa opastetaan vanhempia lasten netin käytön valvomisessa. Suomalaiset koululaiset viettävät iltapäivisin paljon aikaa ilman valvontaa. Kirjastoissa pidetään tärkeänä, että...
Jarl Hemmeriltä on suomennettu runokokoelma Rågens rike(1922) nimellä Viljan valtakunta (1926). Lärkorna runoa, joka ilmestyi myös vuonna 1922 kokoelmassa Väntan, ei löytynyt suomennettuna.
Muita Hemmerin runoja löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Suomen kirjallisuuden antologia V, Kohti kahta kulttuuria, Otava, 1969.
Veri ja kulta, Otava, 1954. (Talvitunturi-runo)
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
https://finna.fi
Suomen kirjailijat 1809 - 1916, SKS, 1993.
Linkki maailman runouteen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tietoa Jarl Hemmeristä:
http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/suo/hemmer_jarl.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl_Hemmer
Maan lapset sarjaan kuuluu viisi osaa: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.
En tiedä onko jatkoa tulossa.
Voit lukea lisää esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset. Sisältää mm kirjailijan pojan haastattelun (englanninkielinen).
Sirkka sukunimeä esiintyy etenkin Satakunnassa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja paikoin Pohjois-Suomessa. Sirkka on esiintynyt sukunimenä myös Karjalassa, etenkin Laatokan luoteispuolella.
Ensimmäisiä kirjallisia tietoja nimen käyttäjistä on jo 1400- luvun alkupuolelta: Sirkan Hemming 1490Tennilän käräjillä. 1600-luvulta mainitaan mm. Matts Sirkala 1614
Mårten Sirka 1624 ja Hans Sirch 1630 Turusta.
Sirkka ja Sirkkala ovat esiintynet myös talonniminä. Kylännimenä Sirkka esiintyy Pellossa ja Kittilässä. Kärkölässä ovat olleet rajapaikkoja Sirkansuonsaari (1406) ja Sirkanmäki (1471).
Nimen taustalla voidaan nähdä useampia juuria. Ortodoksiselta taholta voidaan nimen katsoa syntyneen Sergei-nimen puhuttelumuodosta Sirkka. Läntisten nimen...
