Verkkosivustoja, joilla listataan eri vuosien historiallisia tapahtumia on useitakin, mutta enemmän muilla kielillä kuin suomeksi.
Suomen historiaverkko Agricola sisältää hyvän hakemiston Suomen historian tapahtumista vuosittain ja ajanjaksoittain:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
Suomenkielisistä koko maailmanhistorian tapahtumat kattavista vuosi-, vuosikymmen- ja vuosisatahakemistoista Wikipedian palvelu, jossa on myös joka vuodelle oma sivunsa, lienee kyllä kattavimpia nykyään: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vuosikymmenist%C3%A4
Jos englannin kieli sujuu, Wikipediastakin voi kyllä löytyä vuosikohtaisilta sivuilta enemmän tietoa, jos kokeilee suomenkielisen sivun sijasta vastaavaa englanninkielistä sivua.
Muita...
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä...
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Myös ulkopaikkakuntalainen voi saada Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin ja lainausoikeuden. Korttia anottaessa on esitettävä henkilöllisyystodistus.
Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista.
Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Tilan voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä asiakkaille annetaan 1-2 tunnin opastus laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Ensimmäisen käyttökerran varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040.
Tarkempia tietoja editointitilan käytöstä ja laitteistosta löytyy osoitteesta http://kirjasto....
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Snoezelen teoriaan liittyviä opinnäytteitä:
Häkkä, Arja:
Tilan syleilyssä : Snoezelen Lahden sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksessa
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, 2004.
Opinnäyte : Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto, Kuvataideopetus, 2004.
Sirkkola, Marja:
Aistiminen, havainnointi ja rentoutuminen : snoezelen-menetelmästä kehittyneiden kollektiivisten merkitysrakenteiden tarkastelua : toimintatutkimus Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksen aistihavaintokeskus Pilvipeilin toiminnasta vuosina 1995-1997 [Tampere], 1998.
Lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede.
Muuta kirjallisuuttaa:
Hulsegge, Jan:
Snoezelen another world : a practical book of sensory experience...
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
Hei,
Läheisen poismenoon ja suruun liittyviä runoja löytyy useista eri teoksista. Tässä niistä muutamia:
- Anhava, Helena. Valoa: runoja
- Haikea on aika jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun.
- Kaskinen, Anna-Mari. Lohdun sanoja.
- Raittila, Anna-Maija. Ota hänet vastaan: sanoja suruun.
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Lisää teoksia löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aiheluettelosta Sanoja suruun:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Autamme mielellämme kirjastossa runokirjojen löytämisessä.
Lauseita ja runoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Memoria hautaustoimisto on koonnut joitakin lyhyitä muistolauseita nettisivuilleen:
http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet...
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Pahoittelen, että tällainen virhe on päässyt sattumaan. Se on kuitenkin aina mahdollista, koska maksut täytyy poistaa asiakastiedoista manuaalisesti sen jälkeen, kun ne on ensin lyöty kassaan.
Tällaisissa asioissa kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon jossa on asioinut, koska silloin virheet voidaan korjata ilman välikäsiä. Otitte nyt yhteyttä tänne valtakunnalliseen tietopalveluun, ja kun ette kertonut kirjastokorttinne numeroa, en pysty sataprosenttisen varmasti löytämään lainaajatietojanne. Pelkän nimenne perusteella onnistuin kuitenkin löytämään yhden kolmen euron suuruisen maksun, jonka olen nyt poistanut. Se lienee ollut tarkoittamanne maksu.
Kehottaisin aivan ensiksi kuolettamaan vanhan kortin, jollet ole sitä jo tehnyt, soittamalla kirjastoon. Helmet-kortin kuoletus ilmoitetaan numeroon 09 3108 5309. Kortin kuolettamalla varmistat, ettei kukaan kortin löytävä voi käyttää sitä väärin. Kun olet kuolettanut kortin, et ole enää vastuussa, jos joku lainaa kortilla aineistoa kirjastosta.
Uuden HelMet-kirjastokortin saat mistä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä, kunhan esität siellä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi aikuisten kirjastokortti maksaa kolme euroa. Espoon kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Usein voi olla vaikea joustaa säännöistä, koska se voisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitoihin sääntöjen noudattamisessa ja lopulta suurempiin ongelmiin kuin, mihin se ehkä tilapäisesti auttaisi.
Oletuksena kirjat, jotka eivät ole lainassa tai menossa pikaisesti lainaan, ovat hyllyssä kaikkien asiakkaiden löydetävissä ja käytettävissä. Noudettavia varauksia säilytetään asiakkaan haettavissa kahdeksan päivän ajan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Jos aineistosta olisi useampia varauksia jonossa, sitä aikaa, jonka aineistoa pidetään odottamassa varaajaa kirjastossa ei voisi muiden varaajien vuoksi pidentää. Jos muita varauksia ei ole, aineistonhan saa luultavasti suhteellisen nopeasti myös tekemällä uuden varauksen...
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,...
Helsingin kaupunginkirjaston remonttiin menevien kirjastojen aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat. Esimerkiksi Oulunkylän 19. heinäkuuta remontin takia noin neljäksi kuukaudeksi suljettavan kirjaston laina-ajat jatkuvat pisimmillään ensi vuoden tammikuulle asti. Tietoa Oulunkylän kirjaston remontista:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.
Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden...
