Termille on hankalaa löytää yksiselitteistä tai hyvän kielen mukaista, lyhyennapakkaa käännöstä.
Joint-termistöllä viitataan kuitenkin puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, myös erilaiset erikoisjoukot) yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Sotilasoperaatioissa eri puolustushaarojen välinen yhteistoiminta korostuu yhä laajemmin, ts. enää ei ole vain pelkästään "maavoimaoperaatioita" tai "ilmaoperaatioita", vaan yhä enenevässä määrin ns. joint-operaatioita, joissa esimerkiksi ilmavoimat tiedustelee, merivoimat tekee tulivalmistelun ja maajoukot ottavat tiedustellut kohteet haltuun tämän jälkeen. Tällaisten operaatioiden johtamiseen tarvitaan puolustushaarojen välistä vuoropuhelua, yhteistä komentoelintä, "joint military...
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei valitettavasti kerro mitään nimen tarkasta alkuperästä, joten ilmeisesti sitä ei kovin tarkkaan tiedetä. Kirjallisia mainintoja siitä löytyy jo 1500-luvun puolivälistä Juvalta ja Tavinsalmelta sekä vähemmässä määrin Rantasalmelta ja Säämingistä. Mahdollista lienee, että ainakin joissakin varhaisissa nimissä olisi taustalla paikannimi, sillä Muolaasta tunnetaan kylännimi ”Sormula”, joka on esiintynyt vuonna 1559 muodossa ”Sormola”. Yhteys sormeen tai sormukseen vaikuttaisi todennäköiseltä, sillä kirjan artikkelissa nimen ”Sormunen” yhteyteen liitetään myös sukunimet ”Sormula”, ”Sormus” ja ”Sormi”. Täyttä varmuutta lienee kuitenkin hankala saada, kun kyseessä ovat noin...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta...
Alakoululaisten sienituntemukseen liittyviä tutkimuksia tai opinnäytteitä ei löytynyt yliopistokirjastojen LINDA-tietokannasta. Kannattaisi ehkä kysyä onko Suomen sieniseuralla tietoa mahdollisista tutkimuksista:
http://www.funga.fi/esittely.php
Vastaavista ulkomaisista tutkimuksista voisi kysellä esimerkiksi brittiläisestä sienitieteellisestä yhdistyksestä:
http://www.britmycolsoc.org.uk/
Opetushallituksella voisi myös olla tietoa peruskoululaisiin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusrekisteri KOTU:sta ei tosin löytynyt koululaisten sienitietouteen liittyvää tutkimusta, mutta sieltä kannattaisi vielä kysyä asiasta:
http://www.opetushallitus.fi/etusivu
Arktiset aromit ry:n toimeksiantoina on tehty tutkimuksia, jotka liittyvät marjojen...
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Monissa uunien käyttöohjeissa mainitaan erikseen, että grillauksen aikana uunin luukku on pidettävä kiinni. Voisitte yrittää varmistaa uuninne valmistajalta kuinka asia on oman uunimerkkinne kohdalla.
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Olisiko kyseessä Anne-Riitta Isohellan kirja "Suomen-pojat : virolainen jääkäritarina". Kirja on ilmestynyt vuonna 1999 ja toinen, täydennetty laitos 2005. Kirjan kustantaja oli Ajatus. Tätä kirjaa on HelMetin kautta runsaasti saatavana.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen...
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Polkupyörän hintaa ja mallistoa voisi tiedustella seuraavista lii. Näiden liikkeiden valikoista itse asiassa ei löytynyt tietoa Solifer 4764 Enjoy 120-polkupyörästä suoraan nettisivuilta, mutta nämä liikkeet ovat ammattilaisia auttamaan pyörän hankkimisessa. Voithan vaikka laittaa sähköpostilla tiedustelun
Bike Planet
Valikoimamme kattaa kaikki pyörätyypit, kuten city-, maantie- ja maastopyörät, hybridit sekä dirt- ja bmx-pyörät.
http://www.bikeplanet.fi/pyorat.html
Suomen polkupyörätukku
http://www.suomenpolkupyoratukku.fi/
Suomen urheilupyörä
http://www.suomenurheilupyora.fi/main.php?loc_id=693
Tori.fi
Käytettyjen pyörien kauppa käy nyt
Tori.fi:ssä.
http://www.tori.fi/
Kustantajan sivuilta käy ilmi, että vuoden 2009 painoksen ISBN-numero on sama kuin kirjastosta varaamasi edellisvuotisen kirjan. Kyseessä on siis muuttamaton painos, joten voit rauhassa käyttää sitä tenttiin valmentautumiseen.
Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia.
Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on
- Larvae of...
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Tonteri-nimen historiasta löytyi seuraavaa tietoa:
"TONTERI (631)*
Vanhimmat tiedot Tonder, Tonteri-nimistä ovat Etelä-Karjalasta. Jääsken tilikirjoihin on merkitty Staffa tond 1546 l. tonderijn 1546 ja l tondheri 1564, vuonna 1625 oli Jääsken lautamiehenä Lasse Tonteri. Antreassa on kirjattu Thomas Tonderi 1726 ja Tuomas Tonteri 1888. Raudussa on Tontereita asunut ainakin 1700-luvulla, ja Kivennavalla on Tonteri kiteytynyt kylänkin nimeksi. Siirtolaisina on Tontereita tullut sotien jälkeen runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen Antreasta ja Vuoksenrannasta, mutta jonkin verran myös Kirvusta, Vuokselasta ja Kivennavalta, Tonder-nimisiä (74) Muolaasta. Pohjanmaalta on kirjattu Jåp tonderssn 1543. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa...
