Jukka Virtanen ja Juha Vainio ovat suomentaneet englantilaisen joululaulun The twelve days of christmas nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Sanat löytyvät useista joululaulukokoelmista, esimerkiksi Joululaulujen helmiä, Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua, Suuri toivelaulukirja 10.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Uuden PIN-koodin saa vain käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Mukana tulee olla jokin valokuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Kyllä löytyy, tällä hetkellä kirja on hyllyssäkin useissa Helmet-kirjastoissa. Sijaintitiedot löydät Helmetin kautta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005671__Senemm%C3%A4n%20i…
Verkkokirjastomme laajennetussa haussa saat listan kirjastomme kokoelmasta hakemalla teoksia asiasanoilla: Uusikirkko, Terijoki, Viipuri. Tee haku jokaisesta erikseen. Varsinkin Viipuria käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti, jos haluat voit vielä rajata hakuasi hakemalla sanoilla: Viipuri paikallishistoriat. Voit myös valita haetko vain tietokirjallisuutta ruksaamalla hakulomakkeella kategorian tietokirjallisuus.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
Tässä listattu muutamia teoksia, joiden saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme:
Kaukjärvi : kyläkirja / Vilho Ranki. - [Tampere] : Pilot, 2005. - 239 s.
Uusikirkko / [julk.: Uusikirkko-Seura R.y.]. - [salo] : Uusikirkko-seura, 1979 (Sasap.). - 432 s.
Maailmojen rajalla :...
Kyseessä saattaisi olla Calvin Millerin runo "Kuolematon laulaja". Runo alkaa säkeellä:
"Kadulla hän näki naisen.
Tämä seisoi ovella ja lauloi
huulet puoliavoimina
laulun, jonka tuskin saattoi kuulla.
Hän tiesi, että tämän naisen
ystävyys on vuokrattavana."
Tämän Leena Huiman suomentaman runon voi lukea kokonaan Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen toimittamasta teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (Tammi, 2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Varauksen käsittelyssä näyttää tapahtuneen jokin inhimillinen erehdys. Lainaajarekisterin mukaan varauksesi tosiaan oli tarttunut niteeseen, joka oli lainassa (ei tosin sinulla, kuten luulit). Olen nyt korjannut varauksesi siten, että saat sen niteen, joka ensimmäiseksi palautuu lainasta. Pahoittelen virheestä aiheutunutta harmia.
Vasa Adressbok vuodelta 1898-1899 kertoo, että kauppa sijaitsi "Thiléns gård vid salutorget". Thiléns gård puolestaan sijaitsi osoitteessa Vaasanpuistikko 11. Samassa osoitekirjassa on muuten kaupan kokosivun mainos.
Helmet-sivuston nykyinen uutuusluettelo päivittyy jatkuvasti ja uutuudet säilyvät luettelossa kaksi viikkoa. Uutuudet on nykyään ryhmitelty entistä useampaan ryhmään.
Linkki uutuusluetteloon löytyy, kun siirtyy Helmetin etusivulla alaspäin. Uutuudet-otsikon alla on linkki Lisää uutuuksia, jonka kautta ryhmitellyt luettelot löytyvät:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
Saatavuus kirjastoista näyttää todella huonolta, ainakaan Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/)tai yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi ei löytynyt yhtään viitettä kysymäsi kirjailijan teoksiin.
Suomalaisten kirjakauppojen tietokannoissakaan ei löydy hänen kirjojaan englanniksi tai saksaksi, mutta Amazonilta sentään näyttää löytyvän mainitsemasi saksankielinen käännös.
Voit silti tiedustella kirjaa omasta kirjastostasi. Kaukolaina ulkomailta saattaisi olla mahdollinen, tai sitten voit tehdä kirjasta hankintapyynnön. Mikäli olet Turun kaupunginkirjaston tai jonkin muun Vaski-kirjaston asiakas, linkit sekä kaukolaina- että hankintapyyntöön löytyvät myös verkosta osoitteista https://www....
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
