Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Valitettavasti Joensuun seutukirjastossa ei toistaiseksi ole kirjoja 3D -origameista, mutta pyrimme hankkimaan jonkin, jota on saatavana.
Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa on seuraavat kaksi 3d -origameja käsittelevää kirjaa, joista voi tehdä kaukolainapyynnön:
Mukerji, Meenakshi: Ornamental origami : exploring 3D geome[n]tric designs, 2008
Baba, Mieko: More & more 3D origami : step-by-step illustrations, 2005
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin...
Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja.
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Hiukset kuuluvat sekajätteeseen, sillä niiden kompostoituminen on niin hidasta, että niitä ei voi laittaa biojätteisiin. Sama pätee myös esim. kynnenleikkuusta syntyvään jätteeseen.
Lassila & Tikanojan kierrätysopas: http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/kierratysopas/Mokki/lajitteluohjeetmo…
Tabloidi on sivukoko, joka on noin puolet broadsheet-koosta eli n. A3 (Koskinen Pertti, Hyvä painotuote, 2001.
Wikipedia-verkkotietosanakirjan artikkelissa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tabloidi
sanotaan näin: "Tabloidi on sanomalehti, joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta broadsheet-formaatista. Suomessa tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä."
Koska tabloidin koko on likimääräisessä suhteessa A3-kokoon ja koska A3 ja A0 kuuluvat molemmat samaan arkkokokojen A-sarjaan https://wiki.uef.fi/display/opkmateriaalit/Arkkikoot
on perusteltua sanoa että tabloid on likimääräisessä suhteessa A0 -arkkikokoon.
Tabloidi-sanan etymologia ei selvinnyt käytettävissä olevilla lähteillä. Tätä asiaa...
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Kai Nieminen on kääntänyt siitä yhden sivun näytteen teokseen Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6. toim. Tapani Harviainen. Näyte löytyy sivulta 273. Kai Nieminen on käännöksessään laittanut kirjan nimeksi Päänaluskirja.
Kyseessä voisi olla norjalaisen Marit Kaldholin kirja Hyvästi Henrik. Se on suomennettu 1986. Kirjaa saa Espoossa Omenan ja Nöykkiön kirjastoista. Lisäksi sitä löytyy joistakin Helsingin ja Vantaan kirjastoista.
Hei!
Nyt varauksessasi lukee, että se on ensimmäinen varaus eli kirja on jollakin lainassa. Valitettavasti en osaa sanoa, miksi se oli matkalla-tilassa ja nyt on noin. Vai olisiko se ollut matkalla nykyiselle lainaajalle?
Kappaleen alkuperäinen versio on nimeltään Everybody's got to learn sometime. Tekijä on James Warren ja esittäjä the Korgis. Kappaleesta on myös mixattu trance-henkinen versio, jonka nimi on mainitsemasi I need your lovin' like the sunshine ja joka on lainaus suoraan Everybody's got to learn sometime -kappaleen tietystä kohdasta. Tämän mixatun version esittäjiksi mainitaan Marc et Claude.
http://www.discogs.com/artist/Marc+et+Claude
http://www.youtube.com/watch?v=GkwPzIH--14
http://en.wikipedia.org/wiki/Everybody's_Got_to_Learn_Sometime
Topeliuksen runo on suomennettu kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-nimisenä runo löytyy nuottikokoelmasta Hartaita lauluja 1 (Toimittaja Pauli Ahvenainen). Paennut-nimellä runo on Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen suomennosten kokoelmassa Runoja (1950).
Goethen runo Ensimmäinen suru on nuottikokoelmassa Kootut yksinlaulut = Samlade solosånger / Carl Collan.
Kirja ja nuottikokoelmat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mannerheim-museon vastaus: Marsalkka Mannerheimin arkku oli todellakin hautajaisten aikana verhoiltu Suomen sotalippuun (nyk. kielekkeinen valtiolippu), jonka päälle oli asetettu hänen oma valkea turkislakkinsa sekä miekka ja marsalkan sauva. Esineet olivat Mannerheimin henkilökohtaisia tavaroita, jotka hautajaisten jälkeen palautuivat hänen kotiinsa, eli nykyiseen Mannerheim-museoon Helsingin Kaivopuistossa, missä ne ovat edelleenkin nähtävissä.
Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
WMA-tiedostot voi muuttaa Mp3-tiedostoiksi muunto-ohjelman (converter) avulla. Netistä googlaamalla esim. "WMA to MP3" löytyy useita ilmaiseksi ladattavia muunto-ohjelmia.
1.1.1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 500, 1000 ja 5000 markan setelit leikattavaksi keskeltä poikki. Oikea puolikas jäi pakkolainaksi valtiolle nimellisellä 2% korolla vuoteen 1949 asti ja vasen puolikas jäi arvoltaan puolittuneena maksuvälineenä haltijalleen. Setelien vasemmat puolikkaat olivat laillisia maksuvälineitä 16.2.1946 asti ja ne oli vaihdettava 28.2.1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeellelaskettuihin mallin 1945 seteleihin. Oikeat puoliskot oli luovutettava rahalaitoksiin 16.2. mennessä. Tästä saatu kuitti oli osoituksena luovuttajan pakkolainasaatavasta valtiolta.
Puolikkaalla tyypin 1922 500-markkaisesta on tunnearvon lisäksi keräilyarvoa, johon vaikuttavat sekä setelin tyyppi että kunto. Sarjanumeron perusteella...
Hei!
Valitettavasti en löytänyt Jack Londonilta Winnibegin susi -novellia. Voisiko kyseessä olla Ernest Thompson Setonin saman niminen novelli kertomuskokoelmasta Eläinsankareita?
1940-luvulla ei Mäntsälässä vielä ilmestynyt omaa paikallislehteä. Eniten Mäntsälän asioista kertoi Porvoossa ilmestyvä Uusimaa. Konservatiivinen Uusimaa avasi Mäntsälän kirkonkylässä oman toimistonsa vuonna 1949. Samalla levikkialueella ilmestyi myös keväällä 1930 Uusimaa-lehden linjaan pettyneiden liberaalien sen kilpailijaksi perustama Uudenmaan sanomat.
Paikallislehti Mäntsälään syntyi vasta vuonna 1963 ja tämän jälkeenkin paikkakunta on aika ajoin ollut ilman omaa lehteään.
Lähteet:
Mäntsälän historia. III
Suomen lehdistön historia : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985
Tällainen mahdollisuus on lähiaikoina tulossa Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, luultavasti jo tammikuun aikana.
Kun palvelu on tarjolla, siitä tiedotetaan osaston kotisivulla http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/musiikki sekä Oulun musiikkikirjasto -Facebook-sivulla (linkki löytyy kotisivulta).
