Mika Waltarin Mikael Karvajalasta ilmestyi tähän mennessä viimeisin painos (21.) vuonna 2008, kirja on ilmestynyt vuonna 1948. Suurin osa painoksista on toistensa kanssa samanlaisia lisäpainoksia. Kaikkien kirjastosta löytyvien painoston fonttikoot on tarkistettu, löytymättä jäivät ainoastaan vuosien 1949 ja 1952 painokset.
Kaikkien tarkistettujen painosten fonttikoot ovat jotakuinkin samankokoisia. Myös vuosien 1949 ja 1952 painokset ovat varsin todennäköisesti samankokoiset kuin muidenkin: kaikissa painoksissa ilmoitetaan olevan 780 s., eli jos kirjan fontti olisi isompi, myös sivuja täytyisi olla enemmän.
PIKI-verkkokirjasto on osoitteessa http://piki.verkkokirjasto.fi
Tällä sivulla voit hakea Pirkanmaan kirjastojen kirjoja ja muuta aineistoa. Käytettävissä on sekä yksinkertainen että tarkempi haku. Molemmat löytyvät PIKI-verkkokirjaston sivun yläreunasta. Sivun yläosan palkissa on paljon kiinnostavaa asiaa - sekä tietoa esim. kirjastojen aukioloajoista että vinkkejä lainattavaksi.
Kysy lisää, kun käyt kirjastossa!
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pasilan pääkirjaston näyttelytiloista voit tiedustella kirjaston johtajalta Tiina Tarvonen, tiina.tarvonen@hel.fi, puh. 09 3108 5301.
Kirjasto 10:n näyttelytiloista voi kysyä osoitteesta kirjasto10@hel.fi tai puhelimitse numerosta 09 3108 5005 tai 040 334 6998.
Töölön kirjaston näyttelytiloja voi kysellä tietopalvelun numerosta 09 3108 5025 tai sähköpostiosoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Rikhardinkadun kirjaston näyttelytilaa hallinnoi Jyri-Petteri Volkoff, jonka tavoittaa numerosta 09 3108 5013.
Kirjastojen näyttelytiloista saattaa löytyä tietoja kirjaston omalta sivulta. Löydät kunkin kirjaston sivun HelMet-verkkosivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI etsimällä haluamasi kirjaston oikealla olevasta pudotusvalikosta....
Valitettavasti täällä Porvoossa on paikalla vain vuoden 1948 ja 1979 sidotut painokset, joten en voi vertailla nidotun painoksen kanssa. Paikalla olevien kirjasinkoko näyttää olevan 10,5, eli aika pientä tekstiä.
Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on...
Kirjastoista lainattavilla kuvatallenteilla (dvd- ja blu-ray-levyillä) täytyy olla tekijänoikeuslain velvoittamat kirjasto-oikeudet, joita hankkivat elokuvien maahantuojat. Lisäksi kirjastot päättävät itse kokoelmiensa sisällöstä hankintamäärärahojensa ja kokoelmalinjaustensa puitteissa.
Kirjasto voi siis päättää olla ottamatta tiettyä tv-sarjaa tai elokuvaa kokoelmaansa tai sitä ei ole ollut tarjolla kirjasto-oikeuksin varustettuna. Useimmat kirjastot ottavat vastaan hankintaehdotuksia asiakkailtaan, eli voit ehdottaa sarjaa hankittavaksi omaan kirjastoosi.
Hei, kiitos tarjouksesta, kirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia. Tässä lisätietoa:http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lahjoitukset. Hyväkuntoiset Aku Ankka-taskukirjat otetaan siis mielellään vastaan.
Suomalaisesta almanakasta kissanpäivää ei löydy. Erilaisista teema- ja merkkipäivistä vastaa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, joka ei ehdotettua kissanpäivää ole vielä hyväksynyt kalenteriin.
Suomessa vietettäviä teemapäiviä ovat mm.
3.3 Löytöeläinpäivä
4.10 Maailman eläinten päivä ja 4.-10.10 Eläinten viikko
Maailmalla kissanpäiviä vietetään nettisivustojen mukaan useina eri ajankohtina:
17.2. World Cat Day - Puola
22.2. Cat Day - Japani
1.3 International Cat Day – mm. Venäjä
8.8. International Cat Day
16.10. National Feral Cat Day
29.10. National Cat Day
Ja joittenkin mielestä kaikki päivät ovat kissanpäiviä – myös tällaisia mielipiteitä löytyi.
Tarkemmin:
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/lemmikki/kissanpaiva-ei-kelvannu…...
Kirjastossa on selkokielisiä kirjoja, eli kirjoja joiden teksti on mukautettu helpommin ymmärrettäväksi. Saat niistä luettelon kirjoittamalla kirjaston aineistotietokannan Tarkennettuun hakuun Asiasanat/Aihe-ruutuun selkokirjat ja valitsemalla osastoksi aikuisten osastot:
http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Monet kirjoista on tarkoitettu suomenkieliselle aikuiselle, jolla on vaikeuksia lukea laajoja romaaneja tai tietokirjoja, esimerkiksi suomenkieliselle kehitysvammammaiselle. Niissä ei myöskään ole selityksiä muilla kielillä. Toivottavasti kirjojen joukosta löytyy kuitenkin myös vaihto-oppilasta kiinnostavia.
Yksi mahdollisuus on lukea rinnakkain samaa kirjaa suomeksi ja jollakin toisella kielellä.
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
Alla olevan luettelon lastenkirjoissa seikkailevat mm. merenneidot ja muut meriolennot. Kahdessa ensin mainitussa on tarinoita ja uskomuksia, jotka liittyvät näihin "veden valtiaisiin". Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Veden valtiaat / [kirjoittanut:] Marjut Hjelt ; [kuvittanut:] Christer Nuutinen
- Vedenneitojen lähteillä / Suvi Niinisalo
- Sampon seikkailut muinaisissa merissä / Marjo Soulanto, Laila Nevakivi, Taina Iivanainen
- Pieni merenneito / Hans Christian Andersen
- Mirella ja merirosvot / kirjoittanut Kelly McKain
- Mirella ja kummituslaiva / kirjoittanut Kelly McKain
- Kolme pikku merirosvoa / [teksti:] Georgie Adams ; [kuvat:] Emily Bolam
- Mahtava merirosvoseikkailu / Jonny...
Finnish language is a member of the Uralic family of languages. Other Uralic languages include Hungarian, Estonian, Mari, Udmurt and Sami languages. Finnish and Estonian belong to the Finnic group of the Uralic languages and are therefore closely related.
As for the other neighboring countries, Swedish is an Indo-European language belonging to the North Germanic branch of the Germanic languages together with Danish and Norwegian. Russian, on the other hand, is a Slavic language in the Indo-European family.
More information about Finnish in Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_language
Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Ikävä kyllä tällaista kirjaa ei ole löytynyt. Kirjoja, joissa toinen kirjailija parodioi klassikkoa tai kirjoittaa siitä mukaelman, löytyy kyllä useitakin. Tällainen on vaikkapa Seth Grahame-Smithin kirjoittama mukaelma Jane Austenin klassikosta Ylpeys ja ennakkoluulo, joka on saanut nimekseen Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Et ehkä kuitenkaan tarkoittanut tällaisia romaaneja.
Tunnistaisiko joku lukijoista kysytyn kirjan?
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)...
