Helmet-musiikkivarasto on jo olemassa olevien kirjaston kokoelmien varasto, joten sinne ei valitettavasti hankita teoksia ulkopuolelta. Kirjaston peruskokoelmiin Holy Mackerelin äänitteitä voidaan toki hankkia, jos niitä on saatavissa. Kannattaa laittaa hankintaehdotus Helmet-sivuston kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Jos haluat, voit myös kaukolainata ääniteitä omaan lähikirjastoosi muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit tehdä Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kaukolainaus on maksullista, täällä tietoa Helmet-kirjaston kaukolainamaksuista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Valitettavasti yli 100-vuotiaiden asuinoloista ei löydy erillistä tilastotietoa, vaan ikääntyneiden yksinasumista käsittelevät tilastot kattavat laajemman ikäryhmän. Yksinasuvat ry on koonnut sivustolleen yksinasumista koskevia tutkimuksia, artikkeleita ja medialähteitä: https://www.yksinasuvat.fi/tutkittua-tietoa/
Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot 2019 -tilasto löytyy täältä: https://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_fi.pdf
Jos ajattelee mutka-sanaa sen kuvaannollisessa merkityksessä "vaikeus, vastus, pulma, hankaluus", tuon voisi tulkita niin, että käymme vaikeudesta toiseen vain huomataksemme, ettei vaikeus suinkaan aina johda voittoon. Ehkä tässä voisi halutessaan nähdä jopa jonkinlaisen viittauksen Suomen sotahistoriaan (talvi- ja jatkosota).
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915.
Laine Publishing –kustannusyhtiön julkaisut on tilattu Hämeenlinnan kirjastoon kirjoina, vaikka niitä markkinoidaan ja myydään lehtinä (magazine). Ne ovat aikuistenosaston (eikä lehtisalin) hyllyssä. Vanamo-verkkokirjastossa hakemalla löytyy esim. 52 x villahuivit, 52 x villasukat jne. Niistä voi tehdä normaalisti varauksen ja ne näyttävätkin olevan kysyttyjä.
Tähtipokkarit-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1990 Sanomaprintin kustantamana. Vuoden 1993 jälkeen sarjan kustantaminen siirtyi Sanoma Oy:n tytäryhtiöksi perustetulle Helsinki Medialle, joka jatkoi sitä vuoteen 1997. Vuodesta 1998 loppuun saakka (2004/2006) Tähtipokkareita kustansi Sanoman osittain omistama Egmont.
Sanomaprint julkaisi Tähtipokkarit 1-22 (1990-93), Helsinki Media Tähtipokkarit 23-30 (1995-97) ja Egmont Tähtipokkarit 31-58 (1998-2004). Numerosta 35 (1999) lähtien sarjan rinnakkaisena nimenä oli Karvinen-pokkarit. Karvinen-pokkarien numerointi noudatteli Tähtipokkarien numerointia, vaikka kaikki tähän saakka sarjassa julkaistut kirjat eivät olleetkaan Karvis-tarinoita. Jo tätä ennen sarja oli pitkään keskittynyt yksinomaan...
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroita vastaava ajankohta löytyy täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html. Tämän mukaan koneenne on valmistettu tammi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 1911. Valmistuspaikka näyttää olevan Clydebank Skotlannissa.
Inkeri Tuomikoski on suomentanut Yourcenarin virkkeen "L'amitié est avant tout certitude, c'est ce qui la distingue de l'amour." seuraavasti: "Ystävyys merkitsee samaa kuin varmuus, se juuri erottaa sen rakkaudesta." - Marguerite Yourcenar, Armonlaukaus (WSOY, 1988), s. 27
Kaivattu kirja on Marita Hauhian Se eka (Kirjayhtymä, 1989). Tarinan "onnettomuus mopon kanssa" ei tosin tapahdu kirjan toiselle päähenkilölle Timpalle, vaan tämän kaverille Sakulle, joka ottaa luvatta Timpan kevarin ja kuolee risteyskolarissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au69971f2a-4da1-4838-ac30-0f4ca6c48f34
Kyseessä voisi olla Gunnel Linden kirja Hullunkuriset perheet (Gummerus,1973). En pääse tarkistamaan kirjan sisältöä, koska kirjaa ei ole saatavana kirjastossamme. Kuvauksenne perusteella tämä voisi olla etsimänne kirja.
Kuva ja takakansiteksti: https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalog/product/view/id/682441
Kirjaa on saatavana Kymenlaakson kirjastoissa, joten mikäli haluatte lainata kirjan, olkaa yhteydessä omaan lähikirjastoonne.
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www....
Näistä asioista kannattaa etsiä tietoa Postin omilta verkkosivuilta, tosin ne ovat varsin sekavat. Keskeisiä asioita on kuitenkin koottu Asiakastuki-osioon https://www.posti.fi/fi/asiakastuki Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Postilähetysten hinnat ja laskurit löytyvät Postin verkkosivuilta https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/hinnat-ja-laskurit
Postimerkkien tyypeistä on tietoa sivulla https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat….
Ikimerkit ovat aina käyttökelpoisia, kotimaan postin uudemmat ikimerkit tunnistaa Suomen kartan kuvasta, ja ulkomaille menevän postin ikimerkit maapallotunnuksesta. Vanhempiakin postimerkkejä voi käyttää, myös käytöstä poistuneita kakkosluokan...
Vantaan Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan kaikki vuoden 2016 Tee itse -lehdet. Soittamalla Tikkurilan kirjastoon selviää, miten lehtiä saa selata/lainata. Käytäntö vaihtelee korona-aikana eri kirjastoissa: aina ei pääse itse katsomaan lehtikokoelmia, mutta aina voi tilata yksittäisiä lehtiä ja sitten ehkä lainata joitakin numeroita. Kirjastojen puhelinnumeroiden luettelo ja aukioloajat löytyvät www.helmet.fi -sivulta.
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa...
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.
Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).
Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).
Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös...
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
Maija Lindgrenin ja Annami Poivaaran lastenkirja Varo vaaraa Nalle Nallukka ilmestyi vuonna 1991. Vuonna 1996 kirjasta julkaistiin uusi painos nimellä Varo vaaraa koulutiellä.
Näin vanhoja kirjoje ei ole enää myytävänä kirjakaupoissa, mutta niitä kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin etsiminen sujuu nettiantikvariaateissa. Joskus saattaa tärpätä ihan googlettamalla teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3755433
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fef09e5-e934-4791-a559-5…
