Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
Felix Jusupovin teoksen Ennen maanpakoa suomennos ilmestyi siis 1953. Antamasi tietojen perusteella kyseessä voisi olla paljon myöhemmin ilmestynyt Greg Kingin teos The man who killed Rasputin: prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian empire (1995).
The man who killed Rasputin : Prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian Empire | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Suomalaisia tinaleimoja löytyy netistä ainakin tältä sivustolta: https://macacke.com/finnishpewter/home/marks-a-z.html#. Osasta valmistajia löytyy lisätietoa linkin takaa, mutta Karjalan tinasta valitettavasti ei.
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy digitoituna Karjalan tinan kuvitettu hinnasto vuodelta 1933: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347949?page=1. Omistajaksi nimetään veljekset Koivula. VirtuaaliViipuri 1939 -sivuston mukaan osoitteessa Uudenportinkatu 7 on sijainnut sekä Oy Veljekset Koivula (hopea-, uushopea- ja tinateoksia) että Karjalan Tina: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/7/plot/70.
Vanessa Brettin Phaidon guide to pewter -kirjassa (1981) esitellään tinaesineitä Yhdysvalloista ja...
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015)
Oppimistyylien yleisen kolmijaon: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettis-taktiilinen lisäksi on muitakin jaotteluja.
Yksi tällaisista jaotteluista on peräisin henkilöltä nimeltä David Kolb, joka jakaa oppimistyylit neljään ryhmään:
- konvergentti (pragmaatikko, käytännön toimija)
- divergentti (pohtija)
- assimilatiivinen (teoreetikko)
- akkomodatiivinen (toimija)
Kolbin syklimallia on esitelty mm. täällä: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm
Tässä artikkelissa lisää aiheesta myös: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/opiskelutaidot/oppimaan4.pdf
Oppimistyylien kolmijaosta on lisätietoa tässä artikkelissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/...
Sähköiset aineistot palautuvat itsestään kiertoon laina-ajan päätyttyä. Aineistoista ei myöskään koidu mitään sakkoja. Näin ollen sinun ei välttämättä tarvitse palauttaa lainaa. Voit kuitenkin myös palauttaa aineiston ennen laina-ajan päättymistä, jolloin seuraava jonossa pääsee lukemaan aineistoa nopeammin. Tämä onnistuu helposti kirjautumalla palveluun, ja käyttämällä palautustoimintoa joko Omassa Kirjahyllyssä tai aineiston lukuohjelmassa.
https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions/7
Helmet-kirjastojen kokoelmissa turkinkielistä Raamattua ei ole. Pääkaupunkiseudulla turkibkielisen Raamatun voi lainata Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.998192243506253
https://finna.fi/Record/helka.9921183633506253
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Kyseessä lienee alkuperäinen Battlestar Galactica eli Taisteluplaneetta Galactica -sarja, jota tehtiin vuosina 1978-79. Ihmissankareiden vastustaja oli siinä Baltar-niminen mies, joka oli pettänyt oman väkensä ja siirtynyt cylon-robottien puolelle.
Galactica.tv-sivusto: https://www.galactica.tv/battlestar-galactica-1978-main-cast/john-colic…
Battlestar Galactica -wiki: https://en.battlestarwikiclone.org/wiki/Throne_room
Taipaleen Taimi sisältyy nuottijulkaisuun Reino Markkula: Sävelmiä (1985, 1995). Julkaisu kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen kaukolainana omaan lähikirjastoosi, jossa sitä ei näytä olevan lainattavissa.
https://finna.fi/Record/kuopio.125621
En valitettavasti löytänyt aiheesta hyvää lähdettä. Yleisemmin eläkevarojen sijoitustuotoista voit lukea seuraavilta sivustoilta:
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/elakevarojen-sijoitustuotot/
https://www.tyoelake.fi/teemat/miksi-elakevaroja-sijoitetaan/
Hakusanoilla 'bataattisalaatti' ja 'gluteeniton' saat tulokseksi lukuisia vegaanisia ohjeita. Bataatti on perunaa selvästi makeampi, mikä täytyy huomioida salaattia valmistaessa. Esimerkiksi pieni määrä viinietikkaa leikkaa bataatin makeutta tehokkaasti. Pähkinöillä ja siemenillä saat rapsakkaa suutuntumaa salaattiisi.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä Ahervuo -nimistä taiteilijaa ei löydy. Tässä kirjastoja/museoita, joissa on kattavimmat taiteilijamatrikkelit ja henkilöhakemistot:
Kansallismuseo, osoitteessa https://kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Kansalliskirjasto, nettisivun osoite on www.kansalliskirjasto.fi
Ateneumin tutkijakirjasto, sähköpostiosoite on kirjasto@kansallisgalleria.fi
Edellä mainituista kirjastoista taiteilija Ahervuota voi kysyä, mutta koronarajoitusten takia on varauduttava odottamaan vastausta jonkin aikaa.
Tähän kysymykseen on vastattu muutama vuosi sitten Kysy.fi-tietopalvelussa:
http://www.kysy.fi/kysymys/jaatynyt-merivesi
"Jään sisällä suolaliuos vaeltaa pääasiassa alaspäin siten, että yläpäässä liuos jäätyy ja alapäässä sulattaa jäätä. Ennen pitkää liuos valuu veteen ja jään suolaisuus vähenee. Esimerkiksi pari kuukautta vanha Itämeren jää on suolapitoisuuden puolesta juomakelpoista (tosin pahanmakuista). Joskin Itämeren suolapitoisuus on melko alhainen alun perinkin. Vastaava prosessi valtamerillä vaatii pari vuotta."
Graffitit ovat tekijänoikeuden piirissä, kunhan graffiti on riittävän omaperäinen ja itsenäisesti tehty ylittääkseen teoskynnyksen.
https://kuvasto.fi/2019/01/tekijanoikeus-suojaa-myos-katutaidetta/
Lisätietoa graffitikulttuurin rantautumisesta Helsinkiin ja kaupungin suhtautumisesta graffitien poistoon löydät Mika Helinin teoksesta Luvallinen graffiti Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014):
https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_05_16_Tutkimuksia_2_14_Helin.pdf
Kyseessä on Aale Tynnin runo Puutarhurin laulu, joka alkaa riveillä Minä kylvän vihreä nurmikon, joka kasvaa apilaa...
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Aale Tynnin runokokoelmassa Runoja ja balladeja (1967). Se on luettavissa myös mm. teoksesta Aale Tynni: Kootut runot 1938-1987 (2013).
https://finna.fi/
