Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
Kokeilin Helmet-hakua ja löysin 20 eri CD-levyö, joissa Kyrie Eleison esitetään kirkkoslaaviksi tai latinaksi. Linkki hakutulokseen
Esim. Creatio : meditative Hildegard von Bingen / Hildegard von Bingen ; Vox Silentii tai Enfers / Degout, Pichon, Pygmalion
Kreikankielisenä löysin kappaleen Amazon.com nettipalvelusta eli sen voisi ostaa itselleen netissä kuunneltavaksi.
Eikonan: Abundant Mercy (The Polyeleos) https://www.amazon.com/gp/product/B00VSAPPO2/ref=dm_ws_sp_ps_dp
Amazon.comista löytyy myös CD-lvevyjä, joissa laulu on, mutta en löytänyt niistä kreikankielistä versiota. Linkki hakutulokseen
Myös toisesta suuresta nettimusiikkikaupasta eli CDON.cominta löytyy Gregoriaanista kirkkolaulua....
Koulujen alun aikaistuminen johtuu varmaan päivittäisen ja viikottaisen työajan lyhentymisestä.
Ellinoora Sandellin juttu YLEn sivuilla kertoo koululaisten kesäloman muutoksista näin."Ennen koulua käytiin kuusi päivää viikossa. Silloin suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Viisipäiväinen työviikko tuli Suomessa yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Koska lauantait eivät olleet enää myöskään koulupäiviä, koulut alkoivat jo elokuun puolella." https://yle.fi/uutiset/3-9692125
Myös vuonna 2013 on pohdittu lukuvuoden alun aikaistumista. Valtioneuvoston sivuilta löytyy asiaan liittyvä historiakatsaus. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2013-2014
Wikipedia on koonnut...
Kirjoja kannattaa Google-haun sijasta hakea kirjasto-ja museoaineistojen tietokantahaulla. Niitä ovat mm. Finna (arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhdistetty haku), Melinda (kirjastojen kansallinen hakupalvelu) sekä Helmet (Pääkaupunkiseudun kirjastokimpan aineistohaku)
Finna-haku löytää parhaiten hakusanalla Muotkatunturi. Tuloksena kuusi tietokirjaa. Linkki hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta löytyy parhaiten tarkennetulla haulla ja kahdella asiasanalla Inari (paikannimenä) ja kaunokirjallisuus.
Melinda haku löytää 7 teosta. Linkki hakutulokseen
esim. Sisimmäinen/ MaijaHaavisto, Hitsaaja /Katja Kettu ja Kultarinta / Anni Kytömäki tai Koarvikoddsin noita / Matti Uurinmäki,
Helmet-haku löytää...
Kyseessä lienee ranskalaisen Régine Deforgesin trilogia, johon kuuluvat kirjat Sininen polkupyörä, Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10401
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aube2247c8-bf31-4606-8d3f-e3ef83f33145
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6797
Huovinen lienee viitannut streptomysiiniin, joka Havukka-ahon ajattelijan ilmestymisen aikoihin (1952) oli lääketieteellinen uutuus ja jonkinlaisen ihmelääkkeen maineessa. Tätä sodan aikana mullassa tavattavasta Streptomyces griseus -sädesienestä eristettyä antibioottista ainetta käytettiin tuberkuloosin hoidossa ja sillä oli parantava vaikutus myös erilaisissa infektiotaudeissa. Streptomysiinin keksijä, amerikkalainen lääkäri Selman A. Wacksman sai keksinnöstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1952.
Lähteet:
Pieni tietosanakirja. 4, Sandels - Öölanti
Vuosisatamme kronikka
Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein...
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa...
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla...
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Voisi olla jokin lahkon Staphylinidae kuoriainen. http://insecta.pro/gallery/51844 Englanniksi Rove Beetles. Ne syövät puutarhassa muita hyönteisiä kuten punkkeja ja kirvoja eli ovat siten melko hyödyllisiä otuksia. https://www.gardeningknowhow.com/garden-how-to/beneficial/rove-beetles-in-gardens.htm
Luontoportissa on suomenkielinen kuvaus samasta ötökästä. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-10
