Englanninkielinen lastennimi sivusto kertoo, että Vea (Veea varmaan suomenkieleen sopiva muunnos tästä nimestä) on espanjalaista alkuperää ja tarkoittaa nähty. https://babynames.com/name/vea
Samalla haulla löytyi myös englanninkielinen sivusto, joka kertoo, miten nimi Veea vaikuttaa käyttäjäänsä. https://www.kabalarians.com/name-meaning/names/f/Veea.htm
Karjalaista perua oleva säklä on merkitykseltään 'sukkela, asioiden sekoittaja'; säklääminen on 'hosumista edestakaisin'. Se ei siis ole kovinkaan kaukana sitä läheisesti muistuttavasta sählästä ('toisten asioihin alinomaa sekaantuva ja suulas ihminen) ja sähläämisestä ('toimia taitamattomasti, sotkea asioita').
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Jokaisella on oikeus saada hautasija kotikuntansa evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta tai sen tunnustuksettomalta hauta-alueelta.
https://minedu.fi/hautaustoimi
Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita (Hautaustoimilaki 2. luku, 3. pykälä).
Myös ortodoksinen seurakunta, valtio, kunta tai kuntayhtymä voi ylläpitää hautausmaata (3. luku, 7. pykälä).
Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta (sama, 5. pykälä).
Muut uskonnolliset tai uskonnottomat yhteisöt voivat anoa lupaa perustaa hautausmaa. Hautapaikka voi olla myös yksityinen. Näistä luvista...
Kyllä pystyy.
Kirjastot ottavat lahjoituksia kokoelmiinsa, jos
- kyseistä kirjaa on lainakokoelmassa vähän, mutta sitä lainataan usein
- kirjasta on varausjonoa
- kirja on harvinainen mutta yleisesti ottaen kiinnostava.
Jos kirjasto ei tarvitse tarjottua kirjaa lainakokoelmaansa, on useassa kirjastossa kierrätyskärry tai -hylly, johon kirjan voi jättää.
Sekä kierrätyshyllyihin että kirjastoon lahjoitettavaksi tarkoitettuja kirjoja kannattaa tuoda vähän kerrallaan. Kirjastot eivät voi ottaa kerralla suuria määriä lahjoituksia, esimerkiksi ei montaa kassillista tai laatikollista.
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Molemmat kirjat löytyvät Kirkes-kirjastoista. Voit varata kirjat verkkokirjastossa https://kirkes.finna.fi/ kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja laittaa noutopaikaksi haluamasi Tuusulan kirjaston.
Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa...
Siirtokarjalaisten ja Itä-Karjalan lastenkotien tutkimisen voit aloittaa vaikka näistä:
Valtion pakolaisavustuskeskuksen arkisto tarjoaa tietoa esimerkiksi siitä, miten pakolaisia Suomeen tuli, mihin he sijoittuivat ja miten Suomessa liikuttiin. Sivulta löytyy myös ehdotuksia mistä muualta tietoa voisi etsiä.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtion_pakolaisavustuskeskus
Reijo Rautajoki VAIETTU VAELLUS Inkeriläisten leirit 1942–1944
https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/04/j-30-isbn-978-952-7167-83-0-vaiettu-vaellus.pdf
SIELLÄ KOTI, MINNE VIEDÄÄN inkeriläiset ja itäkarjalaiset lapset suomalaisissa yksityisperheissä 1941 – 1945 Valvontakomissiolle...
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan eniten lapsityövoimaa käyttäviä aloja ovat maatalous, teollisuus ja palvelut. Teollisuuden osalta erityisesti rakennusteollisuudessa, kaivoksilla ja tehtaissa käytetään lapsityövoimaa.
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@ipec/documents/publication/wcms_797515.pdf
Yhdysvaltain työministeriön sivuilla on lista hyödykkeistä, joita tuotetaan lapsityövoimalla. Näitä ovat esimerkiksi kaakao, kahvi, puuvilla, sokeriruoko ja tupakka.
https://www.dol.gov/agencies/ilab/reports/child-labor/list-of-goods-print
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Hei
Tässä suora lainaus Hankasalmen kirjaston verkkosivuilta:
"Pidä yhteystietosi ajan tasalla. Jos yhteystietosi muuttuvat, ilmoita muutoksesta kirjastoosi tai päivitä tietosi verkkokirjastossa. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus."
https://keski.finna.fi/Content/info
Sota-sanalle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sota on "suurten yhteisöjen (vars. valtioiden) välinen organisoitu aseellinen taistelu".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sota?searchMode=all
Lisää sota-sanan määrittelyn hankaluudesta voit lukea seuraavasta Yle:n jutusta:
https://yle.fi/uutiset/3-7379346
Etninen puhdistus taas tarkoittaa yhden (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän suunnittelemaa tarkoituksellista politiikkaa, jossa toisen (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän siviiliväestö poistetaan väkivaltaisin ja terroristisin keinoin tietyiltä alueilta.
https://www.un.org/en/genocideprevention/ethnic-cleansing.shtml
Englanninkielisessä wikipediassa on listattu...
Kirja, johon Manner kuunnelmassaan viittaa, on Yasushi Inouen Metsästyskivääri. Alun perin Aika-lehdessä 3/1970 julkaistussa Yasunari Kawabataa käsittelevässä esseessä Vuoren jyly, syvä hiljaisuus Manner mainitsee Inouen romaanin ohimennen: " -- omituisimmin yksinäisiä henkilöitä on Yasushi Inouen Metsästyskiväärin Midori, joka on syvästi rakastunut puolisoonsa mutta ei ujouttaan uskalla lähestyä häntä; kirjoittaa hänelle rakkausrunoja ja häveliäisyydestä ja pakkomielteestä sirottaa niitä vieraiden miesten pöydille ja järkyttää heidän mielenrauhaansa." (Eeva-Liisa Manner, Ikäviä kirjailijoita, s. 182)
Hilkka Mäen englannin kielestä suomentamassa Metsästyskiväärissä kysymyksessä mainittu runo kuuluu seuraavasti: "Pelkään että lähestyessä...
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Hei,
Tarkoittanet Valittujen palojen Kirjavaliot-sarjaa. Suomen kansallisbibiliografiassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) on kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus, Kattavasti noiden hakeminen ja hakutulosten selaaminen on aika urakka. Wikiaineistosta löytynee varsin pätevä Kirjavaliot-listaus osoitteessa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_biblio….
Tuo näyttäisi silmäillen olevan kattava listaus.
Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Internet Movie Databasessa kerrotaan, että Niko Saarelan äiti on näyttelijä-käsikirjoittaja Tiina Harpf. Niko on hänen ja Erkki Saarelan ainoa lapsi ainakin IMDbn Erkki Saarelan tietojen mukaan.
https://m.imdb.com/name/nm0754327/?ref_=m_nmbio_bio_nm
https://www.imdb.com/name/nm0754325/bio?ref_=nm_dyk_trv_sm#trivia
