Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan...
Useilla juomavalmistajilla on matalahiilihappoisia vesiä, joista osa on myös maustettu. Esimerkiksi Hartwallin Novelle ja Olvin Kevyt Olo -tuotesarjoissa on useita vaihtoehtoja hapotetuista ja maustetuista vesistä.
https://www.hartwall.fi/juomat/vedet/novelle/
https://www.olvi.fi/tuotteet/vedet/kevytolo
Et mainitse kysymyksessäsi näiden kansalliseläinten englanninkielisiä nimiä, mutta netitä löytyi seuraavia tietoja:
Marokon kansalliseläin on englanniksi Barbary lion. Sen latinankielinen nimi on Panthera leo leo, josta löytyy wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Barbarileijona . Suomeksi eläin on siis barbarileijona ja se on hävinnyt luonnosta jo 1920-luvulla.
Tunisian kansalliseläin on Cream coloured courser, jonka latinankielinen nimi on cursorius cursor. Sillä hakiessa löytyy myös suomenkielinen wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikkojuoksija. Kyseessä on siis aavikkojuoksija-niminen lintu.
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero.
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube
Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti.
Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta.
Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole maskipakkoa, mutta maskin käyttämistä suositellaan edelleen vahvasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Se, huomautetaanko asiakkaita maskin käytöstä riippuu kirjastosta, eikä siihen ole yhtenäistä linjausta.
Lisätietoa pääkaupunkiseudulla (ja muualla Uudellamaalla) voimassaolevista rajoituksista ja suosituksista löytyy HUS:in sivuilta:
https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirusepidem…
Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym.
Lähde:
https://www.kariniemen.fi/
Kyseinen ötökkä on todennäköisesti sarvikuonokas, joka kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin. Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Ötökkätieto
Vuonna 1990 yksi Saksan markka oli 2,37 Suomen markkaa.
Tässä muutama hyödyllinen nettisivu vastaavia kysymyksiä varten:
https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
https://fxtop.com/en/historical-currency-converter.php
Valitettavasti tällä hetkellä Tikkurilan kirjastossa ei järjestetä avointa karaoketoimintaa. Tarkastelemme tilannetta ja mahdollisuutta käynnistää karaoketoiminta uudelleen syksyllä.
Tikkurilan kirjaston Helmet-sivulle päivitetään kaikki kirjastossa järjestettävät tapahtumat ja ryhmät, ja ilmoitamme siellä, jos karaoketoiminta aloittaa jälleen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/T…
Tilastokeskuksen väestörakennetilasto https://stat.fi/til/vaerak/index.html kertoo Suomen väestön määrän vuoden lopussa. Väestön voi jakaa kansalaisuuden mukaan. Vuoden 2020 lopussa Suomen väkiluku oli 5 533 793 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli 5 254 876 henkeä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli viisi prosenttia.
Tarvittavat tiedot asian selvittämiseksi löydät tutkimalla wikipedian luetteloa valtioista pinta-alan mukaan sekä luetteloa valtioista väkiluvun mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
Quarterstaff-sanan suomenkielinen käännös on esim. WSOY:n kustantamassa Englanti-suomi-suursanakirjassa taistelusauva.
Taistelusauva-sanaa käytetään myös alan harrastuspiireissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quarterstaff
Englanti-suomi-suursanakirja = English-Finnish general dictionary / Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja (WSOY, 2003)
https://schranken.wordpress.com/category/taistelusauva/
https://savonmiekka.wordpress.com/
"Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt.
Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta.
Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014.
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2020 taulukossa "24.1 Väestöntiheys 1.1.2020" näkyy karttakuviossa leikkausviiva, joka jakaa väestön pohjois-eteläsuunnassa puoliksi.
Tässä linkki vuosikirjan taulukkolistaukseen: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/html/suom00…
Suora linkki taulukkoon (xlsx): https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/data/vaest_…
Itä-länsisuunnassa leikkausviivaa ei ole valmiiksi laskettuna, mutta sen laskentaa voi tiedustella Tilastokeskuksen erityispalveluista osoitteesta: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Voitte palauttaa kirjat mihin tahansa Turun kirjastoon. Palautus onnistuu myös kaikkiin Vaski-kirjastoihin, joista on lista alla olevassa linkissä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#vaskilibraries
