Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa...
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla...
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Voisi olla jokin lahkon Staphylinidae kuoriainen. http://insecta.pro/gallery/51844 Englanniksi Rove Beetles. Ne syövät puutarhassa muita hyönteisiä kuten punkkeja ja kirvoja eli ovat siten melko hyödyllisiä otuksia. https://www.gardeningknowhow.com/garden-how-to/beneficial/rove-beetles-in-gardens.htm
Luontoportissa on suomenkielinen kuvaus samasta ötökästä. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-10
Alle 15-vuotiaalle riittää mukaan kokonaan täytetty haku-lomake ja kelakortti.
Hakulomakkeeseen merkityllä vastuuhenkilöllä (yleensä toinen vanhemmista) täytyy olla voimassa oleva ja lainausestoton Helmet-kortti. Vastuuhenkilön kortti linkitetään alle 15-vuotiaan lapsen korttiin.
Monesti ensimmäinen oma kortti haetaan jo eskarissa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Silloin vanhemman on hyvä tulla mukaan kirjastoon.
Fono-fi tietokanta löytää 30 äänitettä, joilta valssi löytyy.
Esittäjinä ovat Tapio Rautavaara, Eemeli, Kauko Käyhkö, Tuomas Iso-Ahola ja Ville Kosola http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kalastaja+eemelin+valssi&culture=fi&Page=1
Näistä Tuomas Iso-Ahola on saattanut tenavatähtenä laulaa myös Kalastaja-Eemelin valssia. https://www.tanssiin.fi/lannen-lokarilla-hurmannut-tenavatahti-voittaja-julkaisi-ensisinglensa-aikuisena-tahtaa-tangotahdeksi/
Meillä on hyvin vähän saksankielisiä äänikirjoja Helmet kirjastoissa. Helmet haulla löytyy vain 210 kappaletta. Helmet hakutulos
suurinta osaa niistä voi lainata ja varata omaan lähikirjastoon lainattavaksi.
Englannin kielessä on paljon naista tarkoittavia sanoja. Osa niistä kirjakielisiä ja osa murteellisia tai slangisanoja.
Kirjakielisiä löytyy helpoiten sanakirjoista esim. Suomi-englanti-suomi -sanakirja / Raija Hurme, Riitta-Leena Malin, Maritta Pesonen, Olli Syväoja tai
Suomi-englanti-suursanakirja = Finnish-English General Dictionary / Olli Syväoja, Kaarina Turtia, Sini Sovijärvi ; avustavat leksikografit: Marjut Karasmaa-Donovan, Jukka Keränen ; englannin kielen asiantuntija: John Calton
Sanakirjoista on hieman murteellisimpiakain ilmauksia kuten akka tai eukko.
Kirjastoista löytyy myös slangisanakirjoja esim. Fucktionary : englannin kielletyt sanat / Kate Moore & Tiina Tuominen, ...
Hei,
kid tarkoittaa alun perin kiliä ja on siitä sitten laajentanut merkitystään myös ihmislapsiin (suomessakin puhutaan lapsista usein pentuina ym.)
Lähde: The concise Oxford dictionary of English etymology.
Vastaus löytyy myös googlaamalla sanoilla kid etymology >
https://www.etymonline.com/word/kid
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Kyseessä on varmaankin kirja Sisäänkäyntejä ainutlaatuisiin suomalaisiin koteihin, huoneisiin ja huviloihin (tekstit Sami Sykkö, kuvat Jaanis Kerkis, julk. Helsingin Sanomat v. 2008). Kirjassa esitellään mm. nuo mainitsemasi asunnot. Esittelyt on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Sisäänkäynti-nimisessä sarjassa.
Helmetin verkkosivuilta voi tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1880418__St%3A%28sis%C3%A…
Nykysuomen sanakirjan mukaan adjektiivin "vähäpätöinen" merkityksiä ovat mitätön, vähämerkityksinen, toisarvoinen, vähäinen, pieni, vaatimaton. "Vähäpätö" on samaa merkitsevä substantiivi.
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene tarkoitatko keinotekoista Sona kieltä, vai jotain Sona-merkkistä tuotetta tai mahdolisesti henkilöä nimeltä Sona?
Sona-kieli on Wikipedian mukaan englantilaisen Kenneth Searightin luoma kieli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sona
Sona tuotteista esimerkkinä Lappsetin myymä interaktiivinen peli, jonka sertifikaatti on Alankomaista. Tuotetta myyvä Lappset Group Oy on kuitenkin suomalainen, lappilainen yritys. https://www.lappset.fi/Tuotteet/Tuote/SONA/YA3500
Hei,
Tokion olympialaisissa tullaan jakamaan mitaleja 33 kilpailumuodon 339 kilpailun lisäksi paralympialaisten 530 kilpailussa. Itse fyysisten jaettavien mitalien määrä on n. 5000 (riippuen mm. joukkuelajeissa palkittavien määrästä) (Lähde: https://olympics.com/tokyo-2020/en/games/olympics-medals/).
Mitaieihin tarvittava metalli on kerätty kokonaan kierrätetystä elektroniikkajätteestä (https://yle.fi/uutiset/3-10638491).
Hei,
Pentti Kirstilän kuolinilmoitus on ollut tosiaan Satakunnan Kansa -lehdessä 6.6. Sain Porin kirjastosta vastauksen, että
muistokirjoitusta ei ole sen sijaan ollut siinä lehdessä. Helsingin Sanomista sain viestin, että ilmeisesti Kirstilän kuolemasta ei ole kirjoitettu
mitään Hesarissa. Kuolinilmoituksessa mainitaan Helsinki hänen kuolinpaikakseen. Kirjasampo- sivusto maninitsee hänen asuinpaikakseen
Helsingin ohella myös Porin. Kirstilä on mainittu hänen vaimonsa, kirjailija Anja Angelin, muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa
27.11.2020, mutta vähän vaikuttaa siltä, ettei hänestä itsestään ole sellaista kirjoitettu mihinkään lehteen.
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
