Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla esimerkiksi Guy Ritchien vuonna 2019 ohjaama "The Gentlemen", missä Matthew McConaughey esittää amerikkalaistaustaista luopumisaikeissa olevaa marihuanaimperiumin johtajaa Britanniassa. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2020.
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai...
Hei,
Tällainen vastaus Kaari-nimen alkuperään löytyy Anna-Liisa Haavikon kirjasta Kaari - Kirjailija Kaari Utrion elämä (Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Siltala: 2021), sivulta 26:
"Kaari-nimi oli isän toive, ja toinen nimi tuli äidiltä. Untamo oli ihastunut norjalaiseen Kaarina-nimen versioon, suomeksi se piti kirjoittaa Kaari."
Kaari Utrio itse kertoo Facebook-sivullaan 25.11.2022, että nimi, johon hänen isänsä ihastui, olikin Katariina. Norjankielinen muoto nimestä on Kari yhdellä a:lla, joten suomenkieliseen versioon piti lisätä toinen a.
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
Tässä aiheeseen sopivia muutamia ehdotuksia, kirjan nimi linkitettynä aina kunkin kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastoon:
Kuvakirjoja:
Muttinen ja vaari, Krogerus, Anna (kuvitus Erika Kallasmaa), 2020
Hei Vauhtivaari! , McCartney, Paul (kuvittanut Kathryn Durst ; suomentanut Raija Rintamäki), 2019
Vanha kunnon leijonavaari , Jarman, Julia (kuvittanut Susan Varley ; suomentanut Raija Rintamäki), 2015
Ukki ja minä : tarina isoisästäni ja ensimmäisestä kitarastani, Richards, Keith (kuvittanut: Theodora Richards ; suomentanut Petri Leppänen), 2015
40 tapaa käyttää isoisää, Ziefert, Harriet (kuvittanut Amanda Haley; suomentanut Annu Nykänen), 2014
Hallava...
Kyseisessä elokuvassa esiintyvää Kaartin soittokuntaa ei ole kreditoitu tarkemmin kapellimestari Raine Ampujaa lukuunottamatta.
Elokuvan kuvausajankohta on touko-kesäkuu 1992, joten tämä voisi auttaa tiedon paikallistamisessa.
Tieto voisi löytyä Kaartin soittokunnasta tai esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kautta.
Tällaisesta kylmän sodan aikana Pohjois-Suomeen pudonneesta neuvostoliittolaisesta lentokoneesta ei löytynyt tietoja, mutta voisiko kyseessä ollakin Lappiin pudonnut neuvostoliittolainen ohjus? Sellainen löytyi Inarijärveltä tammikuussa 1985. Ohjus oli pudonnut jo joulukuun lopussa 1984.
Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20004834?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Lappalaissukujen geenien tutkimusta en löytänyt. Itämerensuomalaisten kansojen DNAn tutkimusta on esitelty teoksessa
Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria / Valter Lang ; suomentanut Hannu Oittinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.
Helmet-kirjastoissa on myös muita populaatiogenetiikkaa käsitteleviä tutkimuksia,https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spopulaatiogenetiikka__Orig…. Nekin käsittelevät kansoja, eivät sukujen historiaa. Sukujen geenitutkimuksia voisi löytyä esimerkiksi MyHeritage-tyyppisistä palveluista.
Vanhoja kansatieteellisiä tutkimuksia fyysisen antropologian alalta löytyy. Niistä löytyy artikkeli Saamelaisensyklopediassa, https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/...
EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä
Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm
Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:
Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:
“EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
S-ryhmän raportit löytyvät verkosta, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/raportit. En kuitenkaan nähnyt tuossa erikseen mainintaa Yhteishyvän kustannuksista, joten tietoja on syytä kysyä S-ryhmästä. Yhteystietoja löytyy uusimmasta raportista ja S-ryhmän sivulta, https://s-ryhma.fi/yhteystiedot. Myös Yhteishyvän toimituksesta asia voisi selvitä https://yhteishyva.fi/toimitus.
Leonardo DiCaprion filmografiasta ei löydy ainakaan suoraan juuri kyseisiin tuntomerkkeihin sopivaa elokuvaa. Elokuvalistaa selaamalla ja juonikuvauksia lukemalla kysyjän etsimä elokuva saattaisi kuitenkin löytyä.
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Eräässä lehtiartikkelissa haastatellun röntgenhoitajan mukaan omia kuulokkeita ei saa ottaa mukaan, sillä nykykuulokkeissa on usein metallia, jota ei magneettikuvauksessa saa olla. Magneettikuvauksessa tarvitaan erityiset kuulokkeet, joihin ääni kulkee pääosin ilmaa pitkin.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/magneettikuvaus-jannittaa-monia-nai…
Sanalle "goblin" ei ole yksiselitteistä, suoraa vastinetta suomen kielessä, vaan se on käännetty useilla eri tavoilla eri konteksteissa. Brittein saarten mytologian goblinia täysin vastaavaa olentoa ei löydy suomalaisesta mytologiasta, ja lisäksi sanaa on käytetty erittäin vaihtelevasti englanninkielisenä käännöksenä monista taruolennoista ympäri maailman. Myöskään Suomen menninkäisille, hiisille ja maahisille ei ole täysin samoja vastineita muissa kulttuureissa. Eri fantasiakirjoissa ja -maailmoissa sanalla "goblin" myös tarkoitetaan hyvin erilaisia olentoja, joista jotkut muistuttavat enemmän peikkoja ja jotkut jopa keijuja.
J.R.R. Tolkienin Hobitti-kirjan käännöksessä goblin on hiisi, tuoreessa Dungeons & Dragons -roolipelin...
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseisistä sarjoista ei olisi lainattavia kappaleita missään päin Suomea.
Sarjat löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistokokoelmista, missä niitä on mahdollista tulla etukäteen sopien katsomaan paikan päälle.
Mika Waltarin runo Lippuballaadi löytyy mm. seuraavista runokokoelmista:
- 22.30 - pikajuna Viipuriin : Mika Waltarin nuoruuslyriikkaa
- Muukalaislegioona : runoja