Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta.
Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus".
Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Voisiko kyseessä olla Pertti Niemisen suhteellisen tunnettu runo, joka alkaa säkeillä "sinä olet pajulintu, minä paju..."? Runossa ei kuitenkaan mainita tyttöä tai pientä.
Runo löytyy kokoelmista "Tämän maailman läpi" (Otava, 1972) ja "Lue muutosten kirjaa - runot 1956-1972" (Otava, 1979).
Toinen vaihtoehto on Pertti Niemisen runo Hänessä kaikkien lintujen laulu (kokoelmassa Läntiseltä rinteeltä, 1994), joka alkaa:
Tyttö pieni pajulintu,
nurmilintu, västäräkki...
Unilelu löytyy kokoelmasta "Tähtipumppu" (WSOY, 1992) ja Kauhu ja Onni kokoelmasta "Muusa" (WSOY, 1994). Kauhu ja Onni on muuten yksittäisen runon nimi, kyse ei siis ole kahdesta erillisestä runosta.
Tässä ehdotuksemme:
Kotimaista proosaa:
Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko
Köngäs, Heidi: Luvattu
Malkamäki, Sari: Urheat pienet naiset
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Waltari, Mika: Parhaat pienoisromaanit (Ei koskaan huomispäivää, Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kultakutri tai Koiranheisipuu) ovat ilmestyneet myös samassa niteessä
Kotimaisista runoutta, esimerkiksi:
Hän asuu vierashuonetta, valikoima rakkausrunoja. Lahden Runomaraton 2007
Laaksonen, Heli: Pulu uis, Raparperisyrän tai Sulavoi.
Käännösproosaa:
Coelho, Paulo: Alkemisti, ilmestynyt myös nimellä Santiagon unelmat ; tai Paholainen ja neiti Prym
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Schmitt, Eri-Emmanuel: Oscar ja Roosamamma, Herra Imbrahim ja koraanin...
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
Tässä muutamia teoksia joissa ainakin on tinakoruista:
Callenberg, Mona (1999): Tinalankapunonta
O'Keeffe, Stephen (2005): Upeat, helpot korut (myös tinan valamisesta)
Bühler, Waldemar (1966) Suuri askartelukirja 3
Muita kirjoja metallikorujen valmistamisesta:
Peterson, Irene From: Great Wire Jewellery
Macrae, Sarah: Designing and making jewellery
Henrietta on muunnos ranskalaisesta nimestä Henriette, joka puolestaan johtuu saksalaisesta nimestä Heinrich (koti tai mahtava). Henrietta-nimi oli vuosisadan alkupuolella harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Susanna on vanha nimi. Hepreassa nimi merkitsee liljaa. Katolisessa kirkossa Susanna on monen pyhimyksen nimi. Nimestä on paljon muunnoksia, muun muassa Susan ja Susanne. Rosalia on italialainen muunnos ruusua merkitsevästä nimestä Rosa. Se voi olla myös yhdistelmä nimistä Rosa ja Lia. Emilia on peräisin ylhäisestä muinaisroomalaisesta Aemilius-suvun nimestä. Sekin on hyvin yleinen nimi, josta on olemassa monia muunnoksia, esimerkiksi Emily ja Emelie.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää...
Suomessa Jamelia-nimi on aivan uusi tulokas, eikä siitä löydy tietoa nimikirjoista. Väestörekisterin mukaan Jamelia-nimen sai vuosina 2000-2006 kolme tyttöä ja vuonna 2007 samoin kolme tyttöä. Yhteensä tämän nimisiä on siis Suomessa 6 henkilöä. Tunnettu Jamelia-nimen haltija on brittiläinen, jamaikalaisvanhemmista 1981 syntynyt pop-tähti Jamelia.
Tämän palvelun arkistosta löytyy vastauksia tämäntyyppisiin kysymyksiin asiasanalla kiinan kieli.
Siellä viitataan esim. Altavistan käännösohjelmaan
http://babelfish.altavista.com/
jonka avulla voit kääntää itsekin. Suomen kieli tosin ei ole vaihtoehtona, mutta käytä esim. englantia.
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on...
Elli-nimen alkuperästä on monia tulkintoja. Sitä voidaan pitää joko Helenan tai Eleonooran johdannaisena. Helena merkitsee kreikan kielellä "loistava", Eleonoora arabian kielellä "Jumala on valoni." Elli voi olla myös lempinimi monelle e-kirjaimella alkavalle naisen etunimelle. Nimi on vanha: se mainittiin jo 1882 kalenterissa. Suosioon vaikuttivat myös Juhani Ahon romaanit Papin tytär ja Papin rouva, joiden päähenkilö oli nimeltään Elli.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Kun haen mystiikka-asiasanalla ja rajaan hakuni kaunokirjallisuuteen, Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy yhdenlainen joukko kirjailijoita ja teoksia. Perehtymättä sen enempää romantiikan osaan listan teoksissa laitan sen tulemaan:
Coelho, Paul: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin,
Hoeg, Peter: Hiljainen tyttö,
Ruusuvuori, Juha: Pyhän kalan kultti,
Haakana, Veikko: Punaisen kiven aapa,
Navarro, Julia: Vaiennut veljeskunta,
Langer, Jiri: Yhdeksän porttia - hasidien salaisuudet,
Haakana, Veikko: Seita lähtee liikkeelle,
Redfield, James: Oivaltava tietoisuus,
McDonald, Ian: Kivi-paperi-sakset - tieteisromaani,
Kariniemi, Annikki: Lohivene - legenda,
Taponen, Jussi: Elämä tsaarin puolesta - kronikka vuosisadan...
Perintökaaren 17 luvun 2a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
Perintökaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Poikanne voi tehdä kauppasopimuksen kanssanne ja ostaa osan asunnostanne perittävillä tai muilla varoilla.
Käsittääkseni tässä on kyse kahdesta aivan erillisestä oikeustoimesta.
Lopuksi todettakoon, että toimituksellamme ei ole lainopillista pätevyyttä, joten kysymys on syytä esittää oikeusoppineelle. Töölön kirjastossa asianajajat antavat maksutonta neuvontaa 14.1. lähtien, maanantaisin klo 17-19.30 http://www.lib....
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
