Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Olen hakenut aineistoa käytettävyydestä keskittyen sinun aiheeseesi ja sen liepeille (www-sivut, käyttöliittymät) ja jättäen ulkopuolelle esim. erilaisten tavaroitten käytettävyyden.
Taideteollisen korkeakoulun tutkimustietokannasta ReseDasta ( https://reseda.taik.fi ) voit etsiä tietoa Taikissa meneillään olevista väitöstutkimuksista ja tutkimushankkeista. Hae esim. sanalla ’usability’. Tutkimuksessa Designing interactivity for learning in public spaces käsitellään myös käytettävyystestausta (tosin digitaalisovellusten). Tutkimuksia voi myös selata osastoittain/yksiköittäin tai tutkimusaloittain. Lopputöistä, joita ollaan juuri tekemässä, ei löydy tietoa tutkimustietokannan kautta.
Taikin lopputöiden tiivistelmiä pääset selaamaan...
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Kysy Kirjastonhoitaja -palvelusta on kysytty aikaisemminkin Paavo nimen tarkoitusta. Tässä vastaus:
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Armas on vanhempien tunteita lastaan kohtaan ilmaiseva nimi ja Suomen almanakkassa nimi on ollut vuodesta 1908. (Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja)
Etätietopalvelussa on kysytty usein Fiona Kellystä.
Aiemmat vastaukset löydät Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Vastausten mukaan Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Fiona Kellyn teoksia on kustantanut WSOY. WSOYn sivuilta voit katsoa, mitä he kirjoittajasta sanovat http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=321&cat=2 .
Italia-saksa sanakirjaa lähinnä olisivat usean kielen sisältävät Eurosanakirjat, jotka ovat hieman suppeita ja hankalampia käyttää, kuin tavallinen sanakirja, mutta ehkä aloittelijalle riittäisivät. Kannattaa käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy Taidepörssi: suomalaisen arvotaiteen hakuteos. Se on taidekaupan hakuteos, joka ilmestyy vuosittain. Uusin kirjastosta löytyvä painos on vuodelta 2003. ARS: Suomen taide -kirjasarjaa kannattanee myös tutkia. Osassa 6 käsitellään kuvataidetta 1940-luvulta eteenpäin.
Bukowskin huutokauppaluettelo löytyy verkosta: http://www.bukowski.fi/. Heillä on myös maksuton Online arviointipalvelu http://www.bukowski.fi/index.php?page=4. Vilkaise myös sivua http://www.forestdesign.net/metsataidetta.html. Forest Design Ky kerää metsämaisemaan ja metsän eläimiin liittyvää taidetta, ja heidän kokoelmassaan näyttää olevan M. Virolaisen taulu. Heiltä voinee kysellä sen arvosta.
Annika Thor on syntynyt Ruotsissa, Göteborgissa vuonna 1950.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006).
Ruotsinkielistä tietoa kirjailijasta on saatavilla enemmän. Hyvä lähtökohta on katsoa hänen kotisivuaan :https://annikathor.wordpress.com/
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yksi aiheeseen liittyvä video:
Elämänlanka: raskaus ja alkoholi (24 min.) (1997)
Kirjallisuutta:
FAS-lapsi : raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (A-klinikkasäätiö, 1999)
Halmesmäki, Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999)
Rautavuori, Mira: FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta : näkökulmia raskausdenaikaiseen päihteidenkäyttöön (Kehitysvammaliitto, 2001)
Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (Ensi- ja turvakotien liitto, 2001)
Rosa Liksomin sähköpostiosoitetta ei ole julkisesti tiedossa, mutta voit yrittää selvittää hänen kustantajansa eli WSOY:n kautta, voiko hänelle lähettää sähköpostia. Valitse WSOY:n palautesivulta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60 "muu palaute/asia".
Haanojan kirjastossa Kouvolassa on anoreksiasta sekä tietokirjallisuutta että romaaneja, joissa on aiheena anoreksia.
Tietokirjoja:
Kun lapsella on syömishäiriö, 2005; Marya Hornbacher, Elämä kateissa, 1999; Nuorten syömishäiriöt ja lihavuus, 1998; Eeva Riihonen, Syömishäiriöitä, 1998; Julia Buckroyd, Anoreksia & bulimia, 1997;
Romaaneja:
Laura Honkasalo, Siskoni, enkelinluinen tyttö; Kira Poutanen, Ihana meri; Jacqueline Wilson, Mieletön kalorikammo, Kirsty White, Rakastaako kundit laihoja, Tuula T. Matintupa, Lasilintu.
Kysymys on sen verran laaja ja moniulotteinen, että siihen on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Mikäli kysymyksellä viitataan esim. Suomen peruskouluissa käytettävään perusopetuksen opetussuunnitelmaan, niin sen perusteisiin on mahdollista tutustua Opetushallituksen sivulla http://www.oph.fi/ops/perusopetus/po_16_1_versio.doc .
Varmasti monetkin seikat, mutta yksi lienee se, että Suomen koulujen erot ovat pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Antero Malinin kasvatustieteen väitöskirjan (School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland) mukaan oppilaiden lukutaidolla mitaten Suomen koulujen erot ovat pienet. Vain 8 % kouluista on keskitason alapuolella ja yhtä harva selvästi sen yläpuolella. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy Opetusministeriön verkkolehdestä:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/vaitostutkimus.html
Opetusministeriön sivuilta löytyy paljon tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Voisiko kysymyksessä olla Milton Friedman ja monetarismi, vaikka oppisuuntaa ei olekaan suoraan nimetty Friedmanin mukaan?
Joitakin talouspolitiikan oppisuuntia selostetaan Taloustieto Oy:n artikkelissa: http://www.taloustieto.fi/lukiotext/10text608.html .
Friedmanista kirjoitetaan mm. englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman .
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy opinnäytetöitä asiasanalla: syväjohtaminen.
Tässä listaus niistä:
Kinnunen, Tommi
Johtamisen kehittyminen : kokeellinen pitkittäistutkimus
johtamistaidon kehittymisestä puolustusvoimissa syväjohtamisen mallin mukaisesti
[Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003
Väitöskirja: Helsingin yliopisto
Anttalainen, Jarno
Kokemukset Syväjohtaminen® -valmennusprosessista : tapaus
Iittala ryhmän Suomen myynti ja markkinointi
[Rovaniemi], 2006
Pro gradu -työ : Lapin yliopisto
Hautala, Tiina M.
Personality and transformational leadership : perspectives
of subordinates and leaders
Vaasa : Vaasan yliopisto, 2005
Väitöskirja: Vaasan yliopisto
Nybergh, Marcus
Varusmiesaikaisen...
Tällä hetkellä maapallon väkiluku on 6,2 miljardia. Tänään 9.1.08 maapallon arvioitu väkiluku on 6,642,889,812.
Päivän väkilukuarvion voi katsoa U.S. Census Bureaun osoitteesta http://www.census.gov/ipc/www/popclockworld.html
Lähde: Tilastokeskuksen oppimateriaali Johdatus väestötieteen perusteisiin osoitteessa http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/13/01/index.html;
Kaipaamasi runo on osa Shakespearen Miten haluatte -näytelmää ja on sen lisäksi luettavissa mm. teoksesta Maailman runosydän (1998), s. 514 - 515. Käännösrunojen tietoja voi yrittää etsiä esim. seuraavasta tietokannasta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Olet käynyt aivan oikeilla sivuilla. Finlexissä todetaan, että korvaus suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, yleisistä kirjastoista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Näin ollen tulisi siis kuulua tai ainakin ottaa yhteyttä johonkin tekijänoikeusjärjestöön.
Opetusministeriön sivuilta löytyy enemmän käytännön tietoa kuten esimerkiksi eri tekijänoikeusjärjestöt. Etusivulta ( http://www.minedu.fi/ ) löytyy tekijänoikeus-linkki, jonka alta löytyy linkki nimeltään Oikeuksien hallinnointi ja hankinta, jonka alta edelleen löytyvät eri tekijänoikeusjärjestöt yhteystietoineen. Näiden joukossa on esim. Sanasto ry, jonka osoite on http://www.sanasto.fi/ ja josta varmaan kannattaisi kysyä lisää?
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolta löytyy melko paljon aiheeseen liittyvää - osa tosin on tällä hetkellä lainassa. Mainitsen tässä vain muutamia
uudehkoja kirjoja ja äänitteitä:
Ambjörnsen, Roald: Kukkuluuruu ja muita muskari-ikäisten lempilauluja ja leikkejä.
Karppinen, Seija: Taiteen ja leikin lumous: 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus.
Kivelä-Taskinen, Elina: Rytmikylpy. (kirja & CD)
Lapsi ja taide: puheenvuoroja taidekasvatuksesta. Toim. Tuula Tarkkonen & Pirkko Sassi.
Liiv, Diana: Pianotarina Neljä hyvää haltijatarta. (kirja & CD)
Musahoksaamo: pedagoginen musiikkiohjelmasarja eskari-ikäisille ja vanhemmillekin. (CD)
