Puoliso on lukenut 3-vuotiaalle joka ilta Nallekarhun iltasatuja, jossa on lyhyt tarina vuoden jokaiseksi päiväksi. Niitä on luettu pituudesta riippuen 2-3…

Kysytty
3.12.2008

Hei!

Puoliso on lukenut 3-vuotiaalle joka ilta Nallekarhun iltasatuja, jossa on lyhyt tarina vuoden jokaiseksi päiväksi. Niitä on luettu pituudesta riippuen 2-3 illassa. Kirja on kohta lopussa ja isä kaipaa lisää samanlaista. Olisiko vastaavia satukokoelmia, joissa
- on klassikkosatuja toimitettu 3-vuotiaalle sopiviksi
- kuva joka sivulla
- tarinat keskimäärin lyhyitä

Äiti kyllä lukee tytölle jo Melukylän lapsia ja muita pitkiä pitkiä juttuja vailla kuvaa joka sivulla, mutta isä lukee mieluummin lyhyempiä...

Vastaus

Vastattu
4.12.2008
Päivitetty
4.12.2008

Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Tekijä on valinnut Grimmin, Andersenin ja Aisopoksen satuja, kertonut ja kuvittanut ne yksinkertaisesti mutta satujen luonnetta kunniottaen. Useimmissa saduissa on tekstiä vain parin kolmen sivun verran, kuvat ovat runsaita ja värikkäitä.

Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Kaksikymmentä 2-3 sivun mittaista satua ihmisestä, ihmisen ruumiin osista, esimerkiksi siitä, miksi keuhkot ovat sisä- eikä ulkopuolella ("Säkkipillin soittaja"). Kuvat on tehnyt Aino- ja Tomppa-kirjojen tekijä Kristiina Louhi.

Georgie Adams: Vuosi täynnä tarinoita : 366 satua ja runoa. Kuvittanut Selina Young. Mestarillisen sanasepon Jukka Itkosen suomentamia pisimmillän sivun mittaisia satuja, jotka on ryhmitelty vuodenajan mukaan. Sivulla voi olla myös puolen sivun mittainen tarina ja pari runoa.

Wieslander, Jujja & Thomas: Mimmi Lehmä ja Varis. 12 satua, pituudeltaan 5-10 sivua. Hauskoja ja vauhdikkaita kertomuksia omaperäisen ja ihmisten maailmasta kiinnostuneen lehmän tempauksista ja keskusteluista parhaan ystävänsä variksen kanssa. Kirjan on kuvittanut Lehmä-kuvakirjojen ja Viiru ja Pesonen -kirjojen tekijä Sven Nordqvist. Jos kirja loppuu kesken, jatko-osakin löytyy: Mimmi lehmä kiipeää puuhun.

Kaija Pakkanen: Lastenkamarin satuja. Kuvittanut Elina Vanninen.
Kaarina Helakisa: Sinitukkainen tyttö ja muita satuja. Kuvittanut Kristiina Louhi.
Kotimaisten sadunkertojamestarien kertomuksia, joita jaksaa lukea yhä uudelleen. Kuvia ei ole joka sivulla, mutta joka satuun liittyy vähintään yksi kuva. Sadut ovat vaihtelevan pituisia muutamasta sivusta pariin kymmeneen sivuun. Kummankin kertojan saduissa on monia tasoja ja ne ovat kielellisesti niin rikkaita, että niitä voi lukea hyvin eri ikäisille lapsille.

Kirsti Kivinen ja Annami Poivaara: Unihiekkaa : Hyvänyön satuja. Kolmekymmentä lyhyttä satua, jotka on lapsenomaisin kaksiväripiirroksin kuvittanut Kerttu Lehmusvirta. Osa saduista on muunnelmia klassisista saduista, kuten Hannu ja Kerttu, jossa lapset ovat jääneet erossa isälle ja saavat uuden äidin. Isä jää työttömäksi ja lapset lähtevät metsästä ruokaa poimimaan. Marjanhakumatkalla he tapaavat kiltin noidan, joka paistaa piparkakkuja koko perheelle. 70-lukulaista arkirealismin kaunistelua sadun keinoin. Jotkut tuntuvat hieman teennäisiltä.

10 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.