Teresa on myös kreikkalainen nimi ja tarkoittaa nainen Therasta. Thera on saari jota myös tunnertaan nimella Santorini.
Näin Pentti Lempiaisen kirjassa "Suuri etunimikirja".
(Vastattu 27.12.2007).
Angelika-nimen taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline, Angelita ja todennäköisesti myös kysymäsi nimi Anselica.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus. (Vastattu 30.7.2007)
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-...
Olihan tarkoitus varata alkukielinen eli englanninkielinen
laitos? Jos oli, olet varannut näköispainoksen, jonka molemmat niteet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 14.2. joten et mitenkään voi saada sitä tänään. Varaaminen ei onnistu jos antaa vain kaksi päivää aikaa kuljetukselle, vaikka kirja olisi ollut jossain hyllyssäkin. Mikäli taas oli tarkoitus varata kirja suomennoksena tai se nyt hätätilassa kelpaisi suomeksi, on sitä Tikkurilaan kirjastossa peräti neljä kappaletta tälläkin hetkellä hyllyssä. sieltä vaan hakemaan!
Kyllä kirja on suomennettu ja sitä on olemassa yksi kappale myös Oulun kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä kirja on lainassa, mutta sen voi varata.
IHMEIDEN oppikurssi / [suomennos: Pirkko Pelkonen]
Helsinki : Era Nova Publishing ; [s.l.] : Foundation for Inner Peace, 2002 (Juva : WS Bookwell)
Contemporary Authors -tietokanta listaa Tove Janssonilta seuraavat näytelmät ja esitysajankohdat:
Mumintrollet och kometen, produced in Helsinki, Finland, at the Svenska Teatern, December 29, 1949.
Troll i kulisserna, produced in Helsinki, Finland, at the Lilla Teatern, 1958.
Muminoperan, produced in Helsinki, Finland, at the Nationaloperan, December 7, 1974.
Mumintroll i kulisserna, produced in Stockholm, Sweden, at the Dramaten, April 1, 1982.
Näytelmät.fi listaa alla olevat suomeksi käännetyt näytelmät. Näytelmät.fi ei tosin kerro onko näitä esitetty.
Muumilaakson marraskuu
Muumipappa ja meri
Muumipeikko kulisseissa
Muumit kulisseissa
Näkymätön lapsi
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=388&pid=467
Kysy...
Kirjan on suomentanut Pirkko Pelkonen vuonna 2002 nimellä Ihmeiden oppikurssi. Asiasta löytyy myös mm tällainen nettisivusto: http://www.miraclestudies.net/Finnish.html
Oulun kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy täältä:http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5" ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen "Tyyris Tyllerö"- ja "Onnimanni"-lehtiä.) Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: "Lukufiilis" (1/1997 s.22) on...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Niin tämä ei aivan kuolleena syntynyt sanonta totisesti elää.
Kenen suusta tuo tai "punk will never die" on putkahtanut ei selvinnyt netti- ym. tietokantahauilla.
Sitävastoin "rock and roll will never die" kertoo Neil Young laulussaan Hey hey, my my.