Olisiko mahdollista saada jotain tietoa Oiva-nimestä? Olemme valinneet kyseisen nimen pojallemme, mutta en löytänyt netistä juurikaan tietoa nimen historiasta…

Kysytty
16.12.2009

Hei.

Olisiko mahdollista saada jotain tietoa Oiva-nimestä? Olemme valinneet kyseisen nimen pojallemme, mutta en löytänyt netistä juurikaan tietoa nimen historiasta tai taustasta, ainoastaan monia kuuluisia Oiva-nimisiä henkilöitä.

Vastaus

Vastattu
16.12.2009
Päivitetty
23.1.2019

Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999) kerrotaan, että Oiva tarkoittaa Suomen kielessä hyvää, kelpoa ja kunnollista. Nimi kuvastaa lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ja samalla se ilmaisee vanhempien ylpeyttä lapsestaan. Etunimenä Oivaa on tavattu ensimmäisen kerran v. 1841, jolloin tunnettu suomalaisuusmies Kaarle Aksel Gottlund antoi Oiva nimen pojalleen.

57 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Wikipediassa: Oiva on suomalainen miehen etunimi. Se kuuluu 1800-luvun lopulla vakiintuneeseen nimityyppiin, johon kuuluvat nimet kuvastavat lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Nimi juontuu hyvää, kelpoa, mainiota, oivallista jne. tarkoittavasta suomen kielen sanasta oiva.[1] Oivan nimipäivä on 29. toukokuuta. Oiva esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1883 ja H. A. Reinholmin nimiehdotuksena vuonna 1879, ja vuonna 1908 se otettiin nimipiväkalenteriin. Aluksi sitä annettiin paljon kummallekin sukupuolelle, mutta pian se vakiintui miesten nimeksi. Se oli suosittu nimi 1910-luvulta 1940-luvulle[2] Tämän jälkeen nimen suosio laski, mutta 2000-luvulla on vähän noussut.[1] Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Oiva on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 14 291 henkilölle. Heistä 183 on naisia, jotka kaikki ovat syntyneet ennen vuotta 1940.[3] Oivan sisarnimi on Oivi.[2]

Kotuksen mukaan "Oiva" on alunperin tarkoittanut päätä. Tieto pohjautuu sanan alkuperää selvittäneen kielitieteilijä Kaisa Häkkisen tutkimuksiin.

"Kun nykyajan keksijä oivaltaa, hänen tärkein työvälineensä on pää. Siitä kertoo myös oivaltamisen lähtökohta: verbi on johdettu vanhasta omaperäisestä sanasta oiva, jonka alkuperäinen merkitys oli ’pää’. Merkitys on säilynyt vielä esimerkiksi saamen kielissä, jossa sana tarkoittaa myös ’pyöreähköä tunturia’ tai ’ylintä osaa, huippua’. Tämä näkyy myös monissa Itä- ja Keski-Lapin saamelaislähtöisissä -oiva-loppuisissa tunturien nimissä (Sauoiva Sallassa, Vongoiva Sodankylässä)."

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.